Mobiiliparkki

Yhteystiedot: Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: mobiiliparkki@victoriamedia.fi

DNA aloittaa OnePlus 8 -sarjan 5G-valmiudella varustettujen puhelinten ennakkomyynnin

DNA aloittaa tänään 14.4. OnePlus 8 -sarjan 5G-valmiudella varustettujen puhelinten ennakkomyynnin. OnePlus 8 ja OnePlus 8 Pron varsinainen myynti ja toimitukset käynnistyvät 21.4. DNA myy jo tällä hetkellä Samsungin ja Huawein 5G-puhelimia sekä 5G-mokkuloita.

OnePlus 8 -sarjan 5G-puhelinten, OnePlus 8:n ja OnePlus 8 Pron, ennakkomyynti alkaa tänään kello 19:00. Ennakkomyynti käynnistyy kaikissa DNA:n myyntikanavissa, mutta vallitsevan poikkeustilanteen vuoksi ennakkotilaus on suositeltavaa tehdä netissä.

OnePlus 8 Pro -puhelimessa on reunasta reunaan ulottuva 6,78 tuuman 2K-näyttö. Korkearesoluutioinen Fluid- Display toimii 120 hertsin virkistystaajuudella. Puhelimessa on myös 48 megapikselin neloiskamera, jolla voi taltioida korkealaatuisia valokuvia ja 4K-videoita. Laitteen voi ladata langattomasti tai johdolla. Nopea noin 30 minuutin lataus antaa akulle 50 prosenttia virtaa. Lisäksi Qualcomm Snapdragon 865 -suoritin takaa puhelimelle pöytäkonemaiset tehot.

OnePlus 8 -puhelimessa on puolestaan 48 megapikselin kolmoiskamera sekä reunasta reunaan ulottuva 6,55 tuuman Fluid AMOLED -näyttö. Näyttö toimii 90 hertsin virkistystaajuudella. Myös OnePlus 8:ssa on pikalataustoiminto, sekä huippuluokan tehokkuus Qualcomm Snapdragon 865:n ansiosta.

– OnePlus 8 -sarjan laitteissa on 48 megapikselin kamerat sekä mallista riippuen kolmen tai neljän kameran järjestelmä, joka nostaa kuvauksen uudelle tasolle. Samalla isot Fluid-näytöt takaavat erinomaisen katselukokemuksen videoille, kuville ja muille sisällöille. Arvioin, että monet jo suunnittelevat 5G-loikkaa, kun 5G-verkko laajenee vauhdilla ja valinnanvara kasvaa entisestään uusien päätelaitteiden myötä, sanoo DNA Kaupan toimitusjohtaja Sami Aavikko.

OnePlus 8 -sarjan 5G-puhelinten lisäksi DNA myy Samsung Galaxy S20-sarjan ja Huawei P40-sarjan 5G-puhelimia sekä 5G-mokkuloita koti- ja yrityskäyttöön. Lisää 5G-puhelimia tulee tarjolle lähikuukausina.

Tällä hetkellä DNA:n 5G-palvelut ovat jo tarjolla Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Tampereella, Turussa, Hyvinkäällä, Sipoossa, Ruskolla, Raisiossa, Liedossa, Nokialla ja Ylöjärvellä.

Lähikuukausina DNA:n 5G-verkko laajenee Ouluun, Jyväskylään, Lahteen, Kuopioon, Vaasaan, Hämeenlinnaan, Seinäjoelle, Raumalle, Pirkkalaan, Lempäälään, Poriin ja Heinolaan.

DNA:n puheliikenteen kovin kasvu osuu aamupäivään – tarve käydä kahdenkeskisiä keskusteluja kasvanut poikkeusaikana

Poikkeustilanne on tyhjentänyt toimistoja, päiväkoteja, kouluja ja muita oppilaitoksia. Samalla tarve pitää yhteyttä muihin on kasvanut. Puheliikenteen merkittävin kasvu osuu nyt aamupäivään, kello kymmenen ja yhdentoista väliin iltapäivän sijaan. Lisäksi etätyöt ja -opinnot ovat kasvattaneet DNA:n paluuliikennettä eli netinkäyttäjältä eri palveluihin lähtevää liikennettä arkipäivinä jopa 120 prosenttia.

Suomalaiset ovat soitelleet toisilleen entistä enemmän, ja puheliikenteen kovin kasvu osuu nyt aamupäivään. Puheliikenteen kasvupiikin muutos iltapäivästä aamupäivään alkoi näkyä jo maaliskuun loppupuolella. Maaliskuun alun tilanteeseen verrattuna arkipäivien puheliikenne on kasvanut korkeimmillaan jopa lähes 50 prosenttia. Myös viikonloppuisin soitellaan yhä enemmän. Maaliskuun lopulla viikonlopun puheliikenne oli noussut jopa yli 40 prosenttia alkukuuhun verrattuna.

– Kiinnostavaa on se, kuinka juuri perinteinen puheliikenne on kasvanut poikkeusaikana. Tarve käydä kahdenkeskisiä keskusteluja läheisten ja työkavereiden kanssa näkyy tässä selvästi, kuvailee DNA:n välitysverkkojen johtaja Ville Virtanen.

Uutisia ja hallituksen tiedotustilaisuuksia seurataan tarkkaan. Tiedotustilaisuuksien aikaan muiden palveluiden kuten esimerkiksi Netflixin suuntaan kulkevat tiedonsiirtomäärät vähenevät. DNA:n verkon puheliikenne on puolestaan kasvanut poikkeuksellisesti tiedotustilaisuuksien aikana.

Etätyöt ja etäopinnot kasvattavat nyt selkeästi DNA:n verkkojen paluusuuntaista upstream-liikennettä eli netinkäyttäjältä eri palveluihin lähtevää liikennettä. Paluusuuntainen mobiililiikenne kasvoi huhtikuun ensimmäisinä päivinä puolenpäivän aikaan parhaimmillaan jopa 120 prosenttia. Paluuliikenteen kovin kasvu osuukin nyt arkipäivinä toimistoaikaan, kello 10–15 välille. Aiemmin tämä liikenne on ollut suurinta iltaisin kello 19–20 välisenä aikana.

– Etätyöt ja -opinnot vaikuttavat paluuliikenteen merkittävään kasvuun arkipäivien aikana, kun palavereja ja kokoontumisia pidetään erilaisten palvelujen kuten Skypen, Zoomin ja Teamsin välityksellä. Viikonloppuisin suurin liikenne osuu edelleen ilta-aikaan kuten aiemminkin, summaa Virtanen.

Erilaiset suoratoisto- ja viihdepalvelut kasvattavat puolestaan netinkäyttäjälle eli myötäsuuntaan kulkevaa downstream-liikennettä. Aiemmin viihdepalvelujen käyttö on painottunut selkeämmin iltaan, mutta nyt se on tasaantunut useammalle tunnille päivän mittaan.

DNA:n verkkoon on varattu runsaasti kapasiteettia, sillä mitoitukset tehdään aina kovimman käyttöpiikin mukaan. Lisäksi verkonhallinta on hajautettu eri sijainteihin toimintavarmuuden takaamiseksi.

DNA:n 5G-yhteydet laajentuneet pääkaupunkiseudulla – matkaviestinverkkojen toimivuus varmistetaan myös poikkeusoloissa

DNA:n 5G-verkko on laajentunut pääkaupunkiseudulla Sipooseen, Espooseen sekä uusille alueille Helsingissä ja Vantaalla. Espoossa 5G-yhteydet on otettu ensimmäisenä käyttöön Tapiolassa ja Otaniemessä. Jatkuvalla 5G- ja 4G-verkkojen ylläpidolla ja kehityksellä DNA pyrkii varmistamaan yhteyksien toimivuuden myös poikkeustilanteessa. DNA:n verkkoihin on varattu kapasiteettia myös kasvavia käyttöpiikkejä huomioiden, ja verkonhallinta on hajautettu eri sijainteihin toimintavarmuuden takaamiseksi.

DNA:n 5G-verkkoa on laajennettu Sipooseen ja Espooseen. Myös Vantaan 5G-peittoa on laajennettu. Espoon ensimmäiset 5G-yhtedet ovat saatavilla Tapiolassa ja Otaniemessä. Sipoossa 5G on nyt saatavilla Skräddarbyssä, Kallbäckissä, Hangelbyssä, Söderkullassa ja Västerskogissa. Vantaalla 5G-yhteyksiä on nyt saatavilla Länsimäen, Nikinmäen ja Rajakylän lisäksi myös Länsisalmella.

Helsingissä 5G-verkko on saatavilla nyt myös Alppikylässä, Tattarisuolla, Vartioharjussa, Vartiokylässä, Puotilassa ja Kallahdessa. Uusien kaupunginosien lisäksi 5G-verkko palvelee jo Punavuoressa, Kampissa, Ruoholahdessa, Ullanlinnassa, Kaartinkaupungissa, Kaisaniemessä, Kruununhaassa, Kluuvissa, Katajanokalla, Siltasaaressa, Etu- ja Taka-Töölössä, Länsi-Pasilassa, Vuosaaressa ja Keski-Vuosaaressa, Mellunmäessä, Aurinkolahdessa, Kontulassa, Vesalassa, Metsälässä, Länsi-Pakilassa, Paloheinässä, Torpparinmäellä, Tuomarinkartanossa, Landbossa ja Östersundomissa.

DNA lisää 5G-verkon laajennusten yhteydessä myös 4G-verkon kapasiteettia merkittävästi

– 5G-verkon rakentaminen on edennyt suunnitellusti, ja DNA laajentaa 5G-verkkoa ripeästi myös muille alueille pääkaupunkiseudulla. Samassa yhteydessä alueen 4G-verkkoa vahvistetaan ja valmistellaan tulevaisuuden tarpeisiin. Jatkuvalla verkkojen ylläpidolla ja kehityksellä varmistamme yhteyksien toimivuuden myös nykyisessä poikkeustilanteessa, DNA:n radioverkkojohtaja Jarkko Laari kertoo.

Alkuvuoden aikana DNA:n 5G-verkko laajenee pääkaupunkiseudun muiden alueiden lisäksi Ouluun, Jyväskylään, Lahteen, Kuopioon, Vaasaan, Hämeenlinnaan, Seinäjoelle, Raumalle, Poriin, Heinolaan, Raisioon, Ruskoon, Lietoon, Nokialle, Pirkkalaan, Ylöjärvelle ja Lempäälään. DNA:n 5G-palvelut ovat tällä hetkellä tarjolla Helsingissä, Espoossa, Sipoossa, Vantaalla, Tampereella, Turussa ja Hyvinkäällä.

Verkkojen toimintavarmuus hyvä myös epidemia-aikana

DNA:n verkkoon on varattu tavallisesti runsaasti kapasiteettia, sillä mitoitukset tehdään aina kovimman käyttöpiikin mukaan. DNA:n verkossa on nähtävissä selvä kasvu puheminuuttien määrässä ja datankäytössä viime viikon lopulla. Alkuviikon etätyöpiikki näkyy myös jo datamäärässä.

– Eilen hallituksen tiedotustilaisuuden aikana 4G-verkkomme puheliikenne lähes tuplaantui tavalliseen arki-iltaan verrattuna. Moni varmasti seurasi tiedotustilaisuutta ja tahtoi ottaa yhteyttä läheisiinsä. Käytännössä siis perinteinen puheliikenne nousi, eivätkä niinkään esimerkiksi netin yli käytävät puhepalvelut. Olemme DNA:lla valmistautuneita palveluiden käyttöpiikkeihin ja verkkomme valmius on hyvä, Laari kuvailee.

Verkkojen hallintaa on DNA:lla hajautettu koronaviruksen vuoksi fyysisesti eri sijainteihin, jotta toimintavarmuus voidaan taata epidemiatilanteen pahentuessakin. Operoinnin työntekijöitä on myös ohjeistettu tekemään etätöitä, jotta he eivät sairastuta toisiaan. Varautumista on tehty myös hankkimalla varaosia verkkoelementtien huoltamiseksi.

Puhelu- ja datamäärissä selvä kasvu DNA:lla – koronatilanne sai ihmiset soittelemaan toisilleen

DNA:n verkossa on nähtävissä selvä kasvu puheminuuttien määrässä ja datankäytössä viime viikon lopulla. Myös maanantain etätyöpiikki näkyy jo datamäärässä.

Suomalaiset ovat soitelleet toisilleen viime viikon aikana huomattavasti tavallista enemmän. Jo alkuviikosta puheluiden kokonaismäärä oli jo tavanomaista korkeammalla, mutta suurin hyppäys tapahtui torstaina 12. maaliskuuta. Puheluliikenteen kasvu 12.–15.3. oli jopa 40 prosenttia tavalliseen loppuviikkoon ja viikonloppuun nähden.

“Emme kuitenkaan ole lähelläkään verkon ruuhkautumista puhelumäärien vuoksi”, huomauttaa välitysverkkojen johtaja Ville Virtanen.

Puhelumäärää seurataan kullakin hetkellä puheluihin käytettävän palvelinkuormituksen perusteella. Näin ollen datasta voidaan arvioida sekä puheluiden määrän että niiden pituuden kasvaneen. Puheluiden määrä on tavallisesti viikonloppuisin n. 30–35 % arkipäiviä vähäisempää, mutta viime viikonlopun puhelumäärät nousivat jo tavallisen arkipäivän tasolle.

Datamäärä kasvanut – lisääntynyt etätyö näkyy jo

Myös mobiilidatan määrässä oli perjantain ja sunnuntain välillä nähtävissä selvä, alle 10 prosentin kasvu. Maanantaina aamupäivän aikana mobiilidataa käytettiin jopa 34 % edellisen maanantain vastaavaa ajanjaksoa enemmän.

“Tämä ei ole selitettävissä millään tavallisella liikenteen kasvulla. Arvioinkin merkittävän osan kasvusta johtuvan lisääntyneestä etätyöstä “, Virtanen toteaa.

Kiinteässä verkossa datankäyttö on kasvanut hieman maltillisemmin. Kasvua oli loppuviikosta nähtävissä alle 10 prosenttia tavalliseen tilanteeseen verrattuna.

Tämänhetkinen pullonkaula etäyhteyksissä vaikuttaisi olevan VPN-yhteyksien riittävä määrä. Sopimukset VPN-palveluntarjoajien kanssa onkin syytä tarkistaa.

Verkkojen toimintavarmuus hyvä myös epidemia-aikana

Tavallisesti dataa käytetään eniten iltaisin, noin kello 20–22 välillä. Nyt nähty kasvu datamäärissä on kuitenkin osunut muihin aikoihin, eli tasaisemmin pitkin päivää. DNA:n verkkoon on varattu tavallisesti paljon ylikapasiteettia, sillä mitoitukset tehdään aina kovimman piikin mukaan.

Verkkojen hallintaa on DNA:lla hajautettu koronaviruksen vuoksi fyysisesti eri sijainteihin, jotta toimintavarmuus voidaan taata epidemiatilanteen pahentuessakin. Operoinnin työntekijöistä on myös ohjeistettu tekemään etätöitä, jotta he eivät sairastuta toisiaan.

“Olemme myös varmistaneet, että varaosia verkkoelementtien huoltamiseksi riittää ja on varastossa useammaksi kuukaudeksi”, Virtanen summaa.

DNA selvitti, ketkä käyttävät puhelimillaan eniten mobiilidataa – katso missä ovat ahkerimmat käyttäjät

Pienemmät kaupungit kirivät monien suurten keskusten ohi mobiilidatan käytössä DNA:n verkoissa vuonna 2019. Ikäryhmistä selkeästi eniten mobiilidataa puhelimillaan käyttivät 18–29-vuotiaat, lähes tuplasti seuraavaan ikäryhmään verrattuna, ja kaikkein kovimmat mobiilidatan käyttäjät löytyvät Rovaniemeltä. Vuoden suurin yksittäinen mobiilidatan kasvupiikki selittyy e-urheilun loppuottelun innokkaalla seuraamisella.

DNA:n matkaviestinverkkojen kovimmat mobiilidatan käyttäjät ovat nyt tiedossa, ja heitä ei ehkä yllättäen löydykään kaikista suurimmista kaupungeista. Kuluttajista selvästi eniten mobiilidataa liittymää kohden matkapuhelimillaan käyttivät vuonna 2019 rovaniemeläiset. Kakkossijalle puhelimillaan surffasivat vantaalaiset ja kolmanneksi nurmijärveläiset. Tiedot selviävät DNA:n matkaviestinverkon käyttäjädatasta vuodelta 2019.

”Useita suurimpia kaupunkeja puuttuu listan kärkipaikoilta. Rovaniemen kärkisijaa saattaa selittää ikäjakauma, sillä Rovaniemen asiakaskunta on painottunut hieman keskimääräistä nuorempaan päähän. Syksyllä julkistetun Tefficientin raportin* mukaan DNA:n asiakkaat ovat globaalisti maailman kovimpia mobiilidatan käyttäjiä. Nyt rovaniemeläiset asiakkaamme ottivat matkaviestinverkoissamme kärkisijan mobiilidatan älypuhelinkäytössä”, toteaa DNA:n radioverkoista vastaava johtaja Jarkko Laari.

Rovaniemellä kuluttajat käyttivät matkapuhelimillaan mobiilidataa vuonna 2019 puhelinliittymää kohden päivittäin keskimäärin 746 megatavua. Rovaniemen jälkeen listalla ovat Vantaa (607 MB), Nurmijärvi (586 MB) ja Kemi (579 MB). Useissa muissakin kaupungeissa mobiilidatan keskimääräinen päivittäiskäyttö nousi yli 500 megatavun.

DNA:n ahkerimmat mobiilidatan käyttäjät Top 10 vuonna 2019

Top 10 -listan tiedot pohjautuvat DNA:n verkkodataan, jossa ovat mukana kuluttajien puhelinliittymät. Tarkastelujakso on koko vuosi 2019, ja luvut tarkoittavat päivittäistä keskimääräistä mobiilidatan käyttöä matkapuhelimella megatavuina liittymää kohden.

Rovaniemi:  746
Vantaa:  607
Nurmijärvi:  586
Kemi:  579
Porvoo:  579
Joensuu:  575
Jyväskylä:  566
Helsinki:  558
Hyvinkää:  557
Mäntsälä:  556

Kun tarkastellaan kuluttajien älypuhelimillaan käyttämän datan määrää, sukupuoli- ja ikäjakauman suhteen käy ilmi, että miehet käyttivät vuonna 2019 mobiilidataa keskimäärin 520 megatavua päivässä, eli jonkin verran enemmän kuin naiset (433 MB).

Ikäryhmistä mobiilidataa käytti eniten nuorin ryhmä, 18–29-vuotiaat, seuraavaksi eniten 30–39-vuotiaat.

”Se ei luonnollisesti ole yllätys, että nuoret käyttivät älypuhelimillaan mobiilidataa eniten. Erot käyttömäärissä sen sijaan ovat todella suuria: nuorin ikäluokka käytti mobiilidataa lähes kaksinkertaisen määrän seuraavaan ikäluokkaan verrattuna. Tämä selittyy pitkälti sillä, että nuorten käytössä korostuu videosisältöjen kulutus”, Laari toteaa.

Mobiilidatan käyttö lisääntyy päivän mittaan iltaa kohti, ja suurimmat käyttömäärät osuvat iltakahdeksan ja iltakymmenen välille. Suurin datavolyymi verkossa syntyy videopalveluiden, kuten YouTuben ja Netflixin käytöstä.

”Kännykän käytöstä on tullut suomalaisten iltarutiini. Koulupäivän, töiden, harrastusten ja muiden menojen jälkeen on aikaa istua sohvalle vetämään henkeä mobiilisisältöjen kanssa”, sanoo Laari.

Kännykkään tartutaan toki myös juhlan hetkillä: esimerkiksi vuoden vaihtuessa näkyi iso piikki ulos lähtevässä liikenteessä, kun suomalaiset toivottivat toisilleen hyvää uutta vuotta kuvin ja videoin eri sovellusten välityksellä.

Datankäyttö jatkaa kasvuaan

DNA:n matkaviestinverkossa siirretyn datan koko määrä – älypuhelimien lisäksi luvussa mukana ovat myös muut päätelaitteet – kasvoi vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä noin 25 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Noin 95 prosenttia datasta siirtyi 4G-verkossa. Liittymää kohden dataa siirrettiin keskimäärin 28,5 gigatavua kuukaudessa.

Suurimpiin yksittäisiin mobiilidatan käytön kasvupiikkeihin koko vuoden aikana nousi 3. maaliskuuta pelkästään verkossa välitetty Counter-Strike: Global Offensive -pelin major-turnauksen loppuottelu.

5G:n odotetaan kasvattavan mobiilidatan käyttöä entisestään. DNA aloitti joulukuussa pientaloille suunnatun 5G-laajakaistayhteyden tarjoamisen Suomen suurimmissa kaupungeissa.

DNA aloittaa OnePlus-puhelimien myynnin

DNA ja OnePlus ovat sopineet OnePlus-puhelimien tuomisesta DNA:n tuotevalikoimaan. Ensimmäisenä DNA:n valikoimaan tulee maanantaina 29. lokakuuta julkistettava uusi lippulaivamalli OnePlus 6T.

DNA tuo OnePlus-puhelimet tarjolle kaikkiin myyntikanaviinsa. Ensimmäisenä tarjolle tulee maanantaina 29.10. julkistettava uusi OnePlus 6T. Puhelimen myynti alkaa DNA Kaupoissa ja DNA:n nettikaupassa tiistaina 6.11. klo 9.

”Olemme erittäin iloisia siitä, että saamme valikoimaamme uuden huippukiinnostavan merkin. OnePlus-puhelimien tekninen kyvykkyys on laitteen hintaan nähden tunnetusti todella hyvällä tasolla, joten tuomme OnePlus 6T:n hyvin mieluusti tarjolle myyntikanaviimme”, kertoo DNA Kaupan toimitusjohtaja Sami Aavikko.

”OnePlus on kerännyt vahvan käyttäjäyhteisön ja fanikunnan myös Suomessa, ja haemme jatkuvasti uusia tapoja tavoittaa uusia yleisöjä. DNA on OnePlussalle täydellinen kumppani, koska sillä on vahva yhteys ydinkohderyhmäämme ja suomalaiset fanimme ovat kovasti toivoneet yhteistyötä DNA:n kanssa. DNA on meille tärkeä kumppani tavoitellessamme jatkuvaa kasvua markkinassa”, sanoo OnePlus Suomen maajohtaja Tuomas Lampén.

OnePlus 6T tulee tarjolle kaikkiin DNA Kaupan myymälöihin ja DNA:n nettikauppaan. DNA tarjoaa puhelimelle pidennetyn kolmen vuoden takuun ainoana jälleenmyyjänä Suomessa. Puhelimen voi hankkia DNA:lta kolmen vuoden korottomalla ja kuluttomalla maksuajalla. Tarjolle tulevat laitteen kaikki muisti- ja värivaihtoehdot.

DNA järjestää OnePlus-myynninaloitustapahtumat tiistaina 6.11. DNA Kaupoissa seuraavilla paikkakunnilla:
Espoo Sello), Helsinki (Kamppi), Jyväskylä (Kauppakatu), Lahti (Trio), Tampere (Ratina), Turku (Hansa), Vantaa (Jumbo).

DNA selvitti: Puhelin on myös pienten koululaisten tärkeä yhteydenpitoväline

Ekalle luokalle meno jännittää sekä tulevaa koululaista että ekaluokkalaisen vanhempia. Perheissä mietitään muun muassa, sujuuko koulumatka ja miten lapsi ja vanhemmat saavat yhteyden toisiinsa päivän aikana. Kouluun meno merkitseekin usein puhelimen hankintaa – DNA:n selvityksen mukaan lapset saavat ensimmäisen puhelimensa tyypillisimmin 6-7-vuotiaana. Ensimmäisen puhelimen hankinnan tärkeimmät syy ovat yhteydenpidon parantaminen ja turvallisuus.

DNA:n koululaistutkimuksen pääkohderyhmänä ovat 6-12 vuotta tänä vuonna täyttävien lasten vanhemmat tai huoltajat (n=720) ja toissijaisena kohderyhmänä 13-16-vuotiaiden lasten vanhemmat tai huoltajat (n=312).

Lapsen ensimmäinen puhelin on usein älypuhelin

Koulun alkaminen ohjaa usein lapsen puhelimen hankintaa. Ensimmäinen puhelin hankitaan tyypillisimmin lapsen ollessa 6-7-vuotias. Puhelimen hankintaikä ei ole käytännössä muuttunut viimeisen kolmen vuoden aikana.

Tänä vuonna 6 vuotta täyttävistä lapsista puhelin on lähes puolella (43 %), 7 vuotta täyttävistä kolmella neljästä (75 %) ja tätä vanhemmilla lapsilla jo lähes jokaisella (8 vuotta täyttävistä 96 % ja 12 vuotta täyttävistä 100 %). Noin neljällä viidestä 6-7-vuotiaasta puhelimen saaneesta lapsesta on käytössään älypuhelin. Osuus on hyvin samankaltainen kuin edellisvuonna.

Ensimmäisen puhelimen hankinnan tärkeimmät syyt ovat perheen ja lapsen välisen yhteydenpidon parantaminen sekä turvallisuus esimerkiksi koulumatkoilla. Tärkeiksi syiksi ilmoitettiin myös koulun alku ylipäänsä ja puhelimen käyttö viihdykkeenä.

Lapsen ensimmäistä puhelinta valitessa tärkeimmiksi tekijöiksi koetaan helppokäyttöisyys, hinta ja yhteydenpidon onnistuminen WhatsAppin tai muun vastaavan sovelluksen kautta.

Kärjen järjestys muuttuu hieman, kun lapsen puhelinta vaihdetaan uuteen: helppokäyttöisyydellä ei selvästikään enää ole erityistä merkitystä valintakriteerinä, mutta hinnan merkitys korostuu jopa ensipuhelinta enemmän. Lisäksi painottuvat yhteydenpitomahdollisuus WhatsAppin tai vastaavan sovelluksen kautta, tarvittavien sovellusten ja pelien toimivuus puhelimessa, eli puhelimen mallin tulee olla riittävän uusi, sekä laitteen kestävyys.

  • DNA:n vinkki: ”Kun lapselle hankitaan hänen ensimmäistä puhelintaan, vanhemman on tärkeä ohjata valintaa lapsen valmiuksien mukaan, jotta puhelimesta saadaan toivottu hyöty ja käyttökokemuksesta tulee hyvä”, opastaa DNA Kaupan toimitusjohtaja Sami Aavikko.

Puhelimen hintaluokka kasvussa, mutta myös kierrätystä suositaan

Ensimmäinen puhelin hankitaan uutena kahdelle lapselle kolmesta, mutta perheissä suositaan myös kierrätystä, sillä joka kolmas saa ensipuhelimekseen käytetyn laitteen. Lapsen seuraavaksi puhelimeksi hankitaan uusi laite kolmelle neljästä. Uusien puhelimien osuus on molemmissa ryhmissä kasvanut viime vuodesta jonkin verran.

Lapsen ensimmäinen puhelin on tyypillisimmin hintaluokassa 100-200 euroa. Ostokseen käytettävä summa näyttää olevan hieman nousussa, sillä vuosi sitten tyypillisimmät hintaluokat olivat 50-200 euroa ja vuonna 2016 vastaavasti 50-100 euroa.

Myös puhelinta uusittaessa panostetaan aavistuksen edellisvuotta enemmän: tyypillisimmin puhelin ostetaan edelleen 100-200 euron hintaluokasta, mutta myös 201-300 euron hintaisia puhelimia hankitaan aiempaa useammin.

  • DNA:n vinkki: ”Jos perheessä kierrätetään lapselle toisen henkilön käytössä ollut puhelin, on tärkeää, että puhelin tyhjennetään ja siihen tehdään tehdasasetusten palautus ennen käyttöönottoa. Tarkemmat ohjeet löytyvät puhelimen käyttöohjeesta tai DNA:n tukisivustolta. Myös DNA Kaupan myymälässä voidaan lapsen puhelimelle tehdä tietoturvallinen tyhjennys, ja palvelu on maksuton”, Sami Aavikko kertoo.
    Ohjeita löytyy DNA:n tukisivustolta: https://www.dna.fi/tuki-puhelimet?page=topic/laiteasetukset/tehdasasetusten-palautus/device

Puhelin menee vaihtoon, kun se rikkoutuu tai sen käyttäjä kaipaa uusia ominaisuuksia

Lapsen puhelin uusitaan ylivoimaisesti useimmin, noin puolessa tapauksista, puhelimen rikkoutumisen takia. Rikkoutumisen riski näkyy myös siinä, että lapsen puhelimen suojaksi hankitaan erilaisia tarvikkeita: 6-12-vuotiaille eniten hankittuja puhelimen lisävarusteita ovat suojakuoret ja näytönsuoja. Uutena tarvikkeena DNA:n kyselyyn tänä vuonna lisätty puhelinpidike auttaa puhelinta pysymään myös kädessä paremmin.

  • DNA:n vinkki: ”Suojakuoret ja näytönsuoja kannattaa hankkia samalla kertaa puhelimen kanssa. Kun lapsen kanssa sovitaan puhelimenkäytön pelisäännöistä, niihin kuuluu myös se, että puhelimesta pidetään hyvä huoli. Koska kaikkea ei kuitenkaan voi ennakoida, varsinkin yhtään kalliimman puhelimen kohdalla kannattaa harkita laiteturvavakuutusta”, Sami Aavikko neuvoo.

Puhelimen hankinta ajoitetaan usein myös lahjan hankinnan yhteyteen: joka neljäs saa uuden puhelimen synttärilahjaksi tai vastaavasta syystä. Vasta kolmannella sijalla vaihtosyissä on se, että puhelimen tallennustila tai suorituskyky oli liian vähäinen.

Hieman yli puolet niistä 6-12-vuotiaista lapsista, joille hankitaan puhelin, saavat itse vaikuttaa puhelimen valintaan. Noin joka viides saa valita puhelimen täysin itse.

Vanhemmilta kysyttiin myös, mitä seikkoja lapsi itse pitäisi tärkeänä, jos saisi vaikuttaa puhelimen valintaan: tärkeimpinä tekijöinä ovat riittävän uusi malli, jotta tarvittavat sovellukset toimivat, sekä mahdollisuus katsoa nettivideoita ja ladata sovelluksia. Pienempien lasten (6-9-vuotiaat) keskuudessa korostuu puhelimen ulkonäön merkitys, kuten väri tai muoto. Nuoriso (14-16) taas arvostaa vanhempien mielestä korostuneesti tiettyä merkkiä tai mallia sekä puhelimen suorituskykyä.

Mihin lapsi käyttää puhelintaan?

Tärkein 6-12-vuotiaiden lasten puhelimen käyttötarkoitus edellisvuosien tapaan on yhteydenpito perheen ja lapsen välillä. Seuraavaksi tärkeimmät ovat videoiden katselu, yhteydenpito kavereihin ja pelaaminen.

Yhteydenpitotavoista lapset käyttävät eniten pikaviestintää (59 % päivittäin). Puheluita lapsi soittaa lähes yhtä usein perinteisellä tavalla (45 %) kuin WhatsAppin tai muun sovelluksen kautta (42 %). Vanhemmat itse käyttävät lasten kanssa yhteydenpitoon eniten perinteisiä puheluita (60 % säännöllisesti) sekä pikaviestintää (57 % säännöllisesti). Teini-ikäisten lasten vanhemmilla pikaviestintä on merkittävin yhteydenpitotapa lapseen.

Puhelimen käyttökohteet monipuolistuvat lapsen iän myötä. Etenkin netissä surffailu, musiikin kuuntelu ja Instagram-tilien seuraaminen yleistyvät lapsen kasvaessa. Yhteydenpito kavereihin nousee 10-11-vuotiaana yhtä merkittäväksi puhelimen käyttökohteeksi kuin yhteydenpito perheenjäseniin.

Pienimmät lapset (6-7-vuotiaat) käyttävät puhelinta pääosin (yli 50 % päivittäin) yhteydenpitoon perheen kanssa, pelaamiseen ja videoiden katseluun. Ikäryhmässä 14-16-vuotiaat suurimmiksi puhelimen käyttökohteiksi (yli 80 % päivittäin) nousevat yhteydenpito kavereiden ja perheen kanssa, pikaviestittely, nettisurffailu ja videoiden katselu.

  • DNA:n vinkki: On hyvä huomata, että kyselyyn ovat vastanneet lasten vanhemmat – eivät lapset itse. Vanhemmat eivät välttämättä tiedä koko totuutta lapsen puhelimen käytöstä. Ole läsnä, keskustele puhelimenkäytöstä, sovelluksista, somen käytännöistä. Varmista, että lapsi uskaltaa ottaa myös huolenaiheet puheeksi kanssasi.

Onko sovittu pelisäännöistä?

6-12-vuotiaiden lasten vanhemmat näkevät lapsen puhelinkäytössä paljon myönteistä: se on tärkeä sosiaalisen kanssakäymisen väline, kehittää lapsen digitaalisia taitoja ja auttaa molemminpuolisen luottamuksen opettamisessa sekä lapsen itsenäisyyden kehittymisessä.

Puhelimen käytössä nähdään myös joitakin riskejä. Merkittävimmät huolenaiheet lapsen puhelimen käytössä ovat pysyneet samana eri vuosina. Eniten vanhempia huolestuttaa se, että puhelimen kanssa kulutetaan liikaa aikaa (56 %) – tämä pätee sekä 6-12- että 13-16-vuotiaiden lasten kohdalla.

Lapsi voi myös törmätä netissä haitallisiin sivustoihin – tämä mietityttää selvästi enemmän 6-12-vuotiaiden lasten vanhempia (50 %). Nuorten (13-16v) kohdalla seuraavaksi suurimpina riskeinä tunnistetaan liiallisen käytön vaikutukset lapsen unen laatuun ja riittävään lepoon.

Hyvin usein lasten kanssa on sovittu puhelimenkäytön pelisäännöistä. Useimmiten on sovittu, että puhelimesta pidetään huolta ja puhelimeen vastataan, kun perheenjäsen soittaa – tämä koskee kaikkia ikäryhmiä. 6-12-vuotiaiden lasten kanssa on lisäksi sovittu usein myös siitä, että puhelinta ei saa käyttää tietyissä paikoissa (esim. elokuvissa) sekä että puhelinta ei näprätä, kun perhe viettää yhteistä aikaa (esim. syödessä). 13-16-vuotiaiden kanssa on sovittu tavoittamiseen liittyvistä pelisäännöistä: puhelimen täytyy olla mukana ja nuoren on oltava tavoitettavissa, jos hän on poissa kotoa, sekä että menemisistään ilmoitellaan viesteillä, jos ei olla sovittuun aikaan paikalla.

DNA:n vuotuinen koululaistutkimus selvittää 6-16-vuotiaiden lasten ja nuorten puhelimen hankintaa ja käyttötarkoituksia sekä puhelimen käyttöön liittyviä ilmiöitä. Tutkimus toteutettiin touko-kesäkuussa 2018 ja siihen osallistui kaikkiaan 1032 ikäryhmässä 6–16-vuotiaiden lasten vanhempaa/huoltajaa. Tutkimuksen toteutti Nepa Insight.

DNA selvitti: Joka kolmas ekaluokkalainen pääsee itse valitsemaan ensimmäistä omaa puhelinta

030_Dna_Toimitalo__50A6593

Tuleva koulujen alku näkyy kesällä puhelinkaupassa. Perheissä ennakoidaan ekaluokkalaisten koulutien alkua opettelemalla ensimmäisen oman kännykän käyttöä yhteistuumin. DNA:n uusimman esikoulu-ja kouluikäisten lasten ja nuorten puhelimen käyttötutkimuksen mukaan lapsen ensimmäinen puhelin maksaa tyypillisimmin 50-200 euroa ja hankitaan lapsen ollessa 6-7-vuotias. Jo kolmella neljästä (74 %) 7-vuotiaasta on puhelin.

Ensimmäisen puhelimen hankinnan tärkein syy on perheen ja lapsen välisen yhteydenpidon parantaminen (70 % vastaajista). Toiseksi tärkein syy on lapsen turvallisuus (62 %). Vanhemmille valinnassa tärkeimpiä tekijöitä ovat hinta (61 %) ja helppokäyttöisyys (36 %). Jos lapset ovat itse saaneet vaikuttaa ensimmäisen puhelimensa valintaan, korostuu lapsen valinnassa (vanhempien kertoman mukaan) mahdollisuus ladata laitteeseen sovelluksia (51 %).

Kyselyyn vastanneiden vanhempien lapsista joka kolmas (29 %) sai vaikuttaa ensimmäisen puhelimensa valintaan. Yleensä vanhemmat kuitenkin määrittelivät, minkä mallinen ja hintainen puhelin valitaan. Vain neljä prosenttia lapsista sai valita ensipuhelimensa täysin itse. Seuraavan puhelimen hankinnassa lapsi itse on jo merkittävä vaikuttaja – lähes puolet (48 %) lapsista pääsee vaikuttamaan valintaan.

DNA:n tutkimuksen mukaan alakouluikäiset lapset (6-12-v.) käyttävät puhelintaan eniten yhteydenpitoon perheen kanssa (päivittäin 80 %). Seuraavaksi tärkeimmät käyttötavat ovat pelaaminen (76 %), videoiden katselu (73 %) ja yhteydenpito kavereihin (70 %). Myös tubettajien/vloggaajien seuraaminen puhelimella on suosittua – päivittäin tubettajien sisältöjä seuraa vanhempien mukaan jopa 45 % alakouluikäisistä. Sen sijaan puheluita soitetaan aiempaa harvemmin. Viime vuonna 73 prosenttia vastaajista arvioi lapsen soittavan puheluita päivittäin, tänä vuonna enää 60 prosenttia.

Käyttö muuttuu iän myötä – alakoululaisille soitetaan, teinille lähetetään WhatsApp-viesti

Lapsien kasvaessa myös puhelimen käyttötarkoitukset monipuolistuvat. 13-16-vuotiailla tärkeimpiä käyttötapoja ovat yhteydenpito kavereiden ja perheen kanssa, pikaviestittely, nettisurffailu ja videoiden katselu. Myös tubettajia/vloggaajia seuraa päivittäin jopa 69 % yläasteikäisistä.

”Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että kaikkien puhelimen ominaisuuksien ja sovellusten käyttö lisääntyy iän myötä. Puhelimella pelaaminen taas alkaa vähentyä 11 ikävuoden jälkeen”, sanoo DNA:n tutkimustoiminnasta vastaava osastopäällikkö Niina Hagman.

Alakouluikäiset lapset käyttävät sovelluksista eniten YouTubea (77 % päivittäin) ja WhatsAppia (72 %). Näiden sovellusten käyttö ei vähene, mutta iän myötä etenkin Snapchatin, Spotifyn ja Instagramin käyttö lisääntyy. Vanhemmat viestivät alakouluikäisten lasten kanssa perinteisesti soittamalla, kun taas 13-16-vuotiaiden kanssa useimmiten WhatsAppia käyttäen.

DNA:n puhelimen käyttötutkimuksessa selvitettiin 6-16-vuotiaiden lasten ja nuorten puhelimen hankintaa ja käyttötarkoituksia. Tutkimus toteutettiin heinäkuussa 2017 ja siihen osallistui kaikkiaan 1023 ikäryhmässä 6-16-vuotiaiden lasten vanhempaa/huoltajaa. Tutkimuksen toteutti Nepa Insight.

DNA tuo myyntiin kaikki uudet Nokia-puhelimet

Nokia_3310_range

DNA tuo myyntiin kaikki uuden sukupolven Nokia-puhelimet. Ikoninen ja suomalaisille tärkeä älypuhelinmerkki tekee paluun markkinoille suomalaisen matkapuhelinvalmistaja HMD Global Oy:n ja Nokian yhteistyösopimuksen ansiosta.

Uusien Nokia-puhelimien koko mallisto tulee tarjolle DNA:n kaikkiin myyntikanaviin. Myynnin aloituspäivämäärä julkistetaan toisen vuosineljänneksen aikana.

HMD julkisti uuden mallistonsa Barcelonan Mobile World Congress -tapahtumassa viime viikolla.

”Olemme innoissamme Nokia-puhelimien uudesta tulemisesta. Meillä on vahva usko uuden upean malliston menestykseen. Suomessa Nokian tuotemerkillä on aivan erityinen asema, joten uudet puhelimet ovat DNA:lle erittäin mieluisa myyntituote ja ne herättävät asiakkaissamme varmasti suurta kiinnostusta”, kertoo DNA:n kuluttajamyynnin johtaja Sami Aavikko.

”Tarjoamme laadukkaita Nokia-puhelimia kaikille kuluttajille. Olemme erityisen iloisia siitä, että Kiinassa lanseeraamamme Nokia 6 -malli on noussut nimenomaan nuorison suosikiksi”, sanoo HMD Global Oy:n Pohjoismaiden liiketoimintajohtaja Ossi Korpela.

”Uskomme, että ajoituksemme on täydellinen, koska suomalaiset kuluttajat ja koko matkapuhelinala ovat valmiita muutokseen. Ravistelemme alamme toimintatapoja tänä vuonna merkittävästi tiiviissä yhteistyössä kumppaneidemme kanssa”, Korpela jatkaa.

”Edelleen sadat tuhannet DNA:n asiakkaat käyttävät Nokia-puhelimia. Nyt he voivat päivittää laitteensa uuteen aikaan ja pääsevät nauttimaan erinomaisesta käyttökokemuksesta ja uudesta muotokielestä. Uudet Nokia-puhelimet ovat upeita ja ne ovat herättäneet suurta mielenkiintoa asiakkaidemme keskuudessa”, sanoo Aavikko.

”Uusien älypuhelimien rinnalla julkistettu päivitetty Nokia 3310 -malli on hauska ja tervetullut lisä mallistoon. Verkossamme on vielä tuhansia Nokia 3310 -klassikkopuhelimen käyttäjiä, joiden ei jatkossakaan tarvitse muuttaa käyttötottumuksiaan. Malli on myös loistava varapuhelin kesän rientoihin ja festareille”, Aavikko vinkkaa.

Nokia-älypuhelinten valikoima tarjoaa puhtaan Android-kokemuksen. Säännöllisesti tapahtuvat päivitykset varmistavat sen, että Nokia-älypuhelin on turvallinen ja ajan tasalla eikä se sisällä mitään turhaa. Kuluttajien valinnan mahdollisuus on uusien Nokia-älypuhelimien käyttökokemuksen keskiössä.

DNA:n myydyimmät puhelimet lokakuussa 2016

012_dna_kauppa__50a8382

Vain yksi puhelinmalli vaihtui toiseen DNA:n lokakuun myydyimpien puhelimien 10 kärjessä -listalla, mutta suosikkien keskinäinen järjestys meni osin uusiksi. Ykkössijalla jatkaa odotetusti jo kolmatta kuukautta Samsung Galaxy J5 -puhelimen päivitetty 2016-malli.

Huawei on DNA:n lokakuun myydyimpien puhelimien listalla neljällä puhelinmallilla. Samsungilla ja Applella on listalla kummallakin kolme puhelinta.

Listan ykkössijaa pitää hallussaan Samsung Galaxy J5 (2016), mutta sillä on heti takanaan Huawein kova Honor-puhelinten kolmikko.

”Huawei on lyhyessä ajassa ottanut vahvan jalansijan puhelinkaupassa, ja se nousikin DNA:lla lokakuun kaiken kaikkiaan myydyimmäksi puhelinmerkiksi. Huawein mallit ovat löytäneet laajan kohderyhmän, joten merkin asema näyttää vakaalta myös lähitulevaisuudessa”, arvioi DNA Kaupan toimitusjohtaja Sami Aavikko.

Applen uutuus, iPhone 7 nousee listalla, mutta ei ole vielä yltänyt aivan kirkkaimpaan kärkeen. Sijoitukseen vaikuttaa edelleen hienoinen pula laitteen saatavuudessa.

”Sekä iPhone 7 että iPhone 7 Plus ovat olleet erittäin kysyttyjä malleja, joten kuluttajat eivät selvästikään vierasta isokokoisia näyttöjä. Applen uutuuksia ei kuitenkaan ole vielä saatu riittävästi myyntiin, joten varsinkaan iPhone 7 Plus ei ole vielä päässyt mittauttamaan todellista listapotentiaaliaan”, Aavikko kertoo.

Samsung Galaxy S6 palasi Top 10 -listalle, ja samalla alkuperäinen Samsung Galaxy J5 -malli väistyi 10 kärjestä ensimmäisen kerran pitkälti toista vuotta kestäneen voitokkaan listahistoriansa aikana.

Lokakuun myydyimpien puhelimien Top 10 -lista sisältää pelkästään 4G-älypuhelimia.

DNA:n myydyimmät puhelimet lokakuussa 2016

1. Samsung Galaxy J5 (2016) *)
2. Honor 7 Lite *)
3. Honor 8 *)
4. Honor 7 *)
5. Apple iPhone 7 *)
6. Huawei P8 Lite *)
7. Samsung Galaxy S6 *)
8. Apple iPhone 6s *)
9. Samsung Galaxy A3 (2016) *)
10. Apple iPhone SE *)

*) 4G-puhelin

DNA julkaisee myydyimmät puhelimet -seurannan kuukausittain, aina kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä. Tiedot perustuvat DNA:n eri myyntikanavissa kerättyihin myyntilukuihin. Aiempien kuukausien myyntitilastot: www.dna.fi/dna-oy/myyntitilastot