Mobiiliparkki

Yhteystiedot: Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: mobiiliparkki@victoriamedia.fi

DNA valitsi Ericssonin 4G-kumppanikseen

583-180x180-medium

DNA ja Ericsson ovat tehneet sopimuksen, jonka perusteella Ericsson on alkanut rakentaa DNA:lle sen ainoana kumppanina uutta, maanlaajuista 4G/LTE 800 MHz -verkkoa. Ericsson myös laajentaa ja parantaa DNA:n olemassa olevia 4G-, 3G- ja 2G -verkkoja.

”Olemme tyytyväisiä, että voimme jatkaa läheistä yhteistyötämme Ericssonin kanssa ja laajentaa korkealaatuiset mobiililaajakaistapalvelumme kattamaan alueita myös suurimpien kaupunkialueiden ulkopuolella. Samaan aikaan, kun 4G LTE -verkkoa rakennetaan, myös 3G-verkon kattavuutta parannetaan niin, että se tavoittaa tämän vuoden aikana 99 prosenttia väestöstä, mikä on lähes saman verran kuin nykyinen GSM-kattavuus”, kertoo DNA:n teknologiajohtaja Tommy Olenius.

Ericsson valjastaa DNA:n käyttöön viimeisimmät multi-standard RBS 6000 -tuoteperheen tukiasemansa ja verkonhallintaratkaisunsa. Lisäksi Ericsson tarjoaa DNA:lle verkon käyttöönottopalvelut kuten asennuksen, rakennustyöt, integroinnin, käyttöönoton ja niihin liittyvän projektinhallinnan. Ericsson hoitaa myös ohjelmistojen ja laitteistojen ylläpidon.

“Maanlaajuisesti toimivat, nopeat verkkoyhteydet ovat avainroolissa, kun kehitämme Suomea verkottuneeksi yhteiskunnaksi. Suomessa mobiiliverkkojen rooli korostuu, kun palvelut halutaan jokaisen ihmisen käyttöön harvaan asutussa maassamme. DNA on panostanut merkittävästi liikkuvaan laajakaistaan. Olemme iloisia, että pitkäaikainen yhteistyömme jatkuu ja voimme toimittaa erittäin nopean mobiiliverkon mahdollisimman monen käytettäväksi”, sanoo Suomen Ericssonin toimitusjohtaja Olli Sirkka.

DNA LTE -verkon on tarkoitus kattaa 80 prosenttia Suomen väestöstä vuoden 2014 loppuun mennessä. Tämä parantaa yhteyksiä erityisesti haja-asutusalueilla Suomessa. Kaupunkialueiden ulkopuolella asuvat ihmiset hyötyvät myös olemassa oleviin 3G- ja 4G-verkkoihin tehtävistä parannuksista.

Ericsson on LTE-teknologian markkinajohtaja. Nykyään 50 prosenttia maailman LTE-älypuhelinliikenteestä kulkee Ericssonin verkoissa, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin lähimmällä kilpailijalla.

Kuluttajat toivovat uusilta mobiilisovelluksilta henkilökohtaisuutta ja apua elämänhallintaan

connected-lifestyles

Ericssonin ConsumerLabin tuoreen Connected Lifestyles -raportin mukaan kuluttajat toivovat tulevaisuuden mobiilisovelluksilta muun muassa jatkuvaa käyttövalmiutta, henkilökohtaisuutta, mahdollisuutta kytkeä palvelut pois päältä ja apua ajanhallintaan.

”Uudet viestintäteknologiat ja entistä paremmat verkkoyhteydet kaikkialla muuttavat ihmisten elämäntyyliä. Näin myös mobiilipalveluihin liittyvät tarpeet muotoutuvat uusiksi ja mobiilipalveluita arvostetaan entistä enemmän. Monet kuluttajat maksavat jo digitaalisista palveluista. Yleisesti ottaen kuluttajien halu maksaa palvelusta lisääntyy, jos he käyttävät palvelua usein ja se vastaa olemassa oleviin tarpeisiin. Lisäksi ne kuluttajat, jotka jo maksavat säännöllisesti digitaalisista palveluista, ovat keskivertoa älypuhelinkäyttäjiä innokkaampia kokeilemaan myös uusia palveluita”, kertoo Suomen Ericssonin toimitusjohtaja Olli Sirkka.

Kuluttajat vaativat uusilta mobiilisovelluksilta:

1) Jatkuvaa valmiutta. Matkapuhelinten käyttäjät odottavat mobiilipalveluiden sopivan liikkeessä olevaan elämäntyyliinsä. He tahtovat, että palveluihin pääsee tarpeen mukaan käsiksi välittömästi, riippumatta heidän omasta sijainnistaan.

2) Henkilökohtaisuutta. Ihmiset vaativat yhä enemmän omaan elämäntyyliinsä personoituja mobiilipalveluita ja vahtipalveluita. Tarve personoiduille palveluille vain lisääntyy palveluiden tarjonnan kasvaessa.

3) Poiskytkentää. Hektisen elämän ja jatkuvan saavutettavissa olon vastapainoksi kaivataan rentoutumisaikaa offline-tilassa. Tällaiseen elämän tasapainottamiseen toivotaan apua erilaisilta mobiilipalveluilta.

4) Ajanhallintaa. Matkapuhelinten käyttäjät ovat kiinnostuneita digitaalisista palveluista, jotka hoitavat ja järjestelevät aikatauluja heidän puolestaan. He haluavat vapauttaa oman aikansa olennaisiin asioihin ilman pelkoa, että unohtavat jonkin tärkeän tapahtuman.

5) Yhdessäoloa. Ihmiset ovat entistä riippuvaisempia teknologiasta pitäessään yhteyttä ystäviinsä ja perheeseensä, missä ikinä nämä ovatkin. Teknologia-avusteista yhteydenpitoa tarjoavien mobiilipalveluiden toivotaan istuvan entistä luontevammin ja huomaamattomammin elämään.

6) Valtaa. Kuluttajat tahtovat olla oman verkkoon kytketyn elämäntapansa herroja ja pitää lukua rahankäytöstään, käyttämistään datamääristä ja päivityksistään. Ostoksia tehdään verkkokaupoissa ajan, vaivan ja rahan säästämiseksi. Turvalliset maksutavat ovat tärkeitä, jotta ostajat tietävät tehneensä parhaan mahdollisen kaupan.

7) Tietoja sijainnin mukaan. Kuluttajat kaipaavat käyttöönsä tietoa, joka on olennaista siinä paikassa, jossa he ovat juuri silloin. Kuluttajat ovat myös kiinnostuneita uusista tavoista olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja saada tietoa ympäristöstä ja ympärillään olevista ihmisistä.
Ericssonin raportti kertoo myös, että olennaisin tekijä, joka rohkaisee kuluttajia ottamaan uusia mobiilipalveluita käyttöönsä, on hyvä verkkoyhteys.

Connected Lifestyle -raportin tutkimus toteutettiin haastattelemalla älypuhelinkäyttäjiä kolmilla erilaisilla markkinoilla: Brasiliassa, Indonesiassa ja Pohjois-Amerikassa. Ericssonin ConsumerLab kerää tietoa maailmanlaajuisella kuluttajatutkimusohjelmalla, joka perustuu 100 000 yksilön haastatteluihin vuosittain yli 40 maassa ja 15 suurkaupungissa. Tutkimukset edustavat tilastollisesti 1,1 miljardin ihmisen näkemyksiä.

Koko raportti on luettavissa osoitteessa:

http://www.ericsson.com/res/docs/2014/consumerlab/connected-lifestyles.pdf

Ericsson listaa vuoden 2014 verkkotrendit

10-hot-consumer-trends-report-2014

Kuluttajien käyttäytymistä ja viestintäteknologiapalveluiden käyttöä jatkuvasti tutkiva Ericsson on listannut ensi vuoden 10 suurinta verkkotrendiä.

”Älypuhelinten nopea yleistyminen on muuttanut täysin tapaa, jolla viestimme ja käytämme internetiä. Ihmisillä on käytössään yhä enemmän verkkopalveluita pilvipalveluiden ja eri laitteiden kautta. Palvelut ovat osa elämäämme – tästä hyvänä esimerkkinä myös omaksi suosikikseni muodostuneet mobiilipalvelut, joilla voi kerätä ja mitata dataa itsestään kuten urheilusuorituksia, kuntoa tai unen laatua”, kertoo Suomen Ericssonin toimitusjohtaja Olli Sirkka.

Ericsson: 10 suurinta verkkotrendiä 2014

1. Arkielämän mobiilipalvelut yleistyvät

Erilaisten kaupunkielämää helpottavien mobiilipalveluiden suosio kasvaa. Kuluttajat odottavat, että myös niiden saatavuus kasvaa tulevan vuoden aikana 25 prosenttia. Kaupassakäyntiin, ulkona syömiseen ja viihteen kuluttamiseen liittyvät älypuhelinpalvelut lisäävät entisestään tyytyväisyyttä kaupunkiasumiseen. Vastaavasti lasten- ja vanhustenhoitoon, viranomaisten kanssa viestimiseen ja liikenteeseen liittyvät älypuhelinpalvelut parantavat kansalaisten tyytyväisyyttä näihin palveluihin.

2. Uudet tunnistustavat korvaavat salasanat

Eri palveluihin kirjautuminen ja salasanojen muistaminen turhauttaa monia, ja kuluttajat ovatkin kiinnostuneita biometrisistä vaihtoehdoista. Reilut puolet älypuhelinten käyttäjistä tahtoisi käyttää sormenjälkitunnistusta salasanojen sijaan, ja puolet toivoisi, että sormenjäljellä voisi vahvistaa myös luottokorttiostoksensa verkossa. Noin 60 prosenttia tahtoisi käyttää sormenjälkitunnistusta puhelimen näppäinlukituksen poistamiseen, ja 48 prosenttia on kiinnostunut käyttämään silmäntunnistinta avaimena.

3. Älypuhelin mittaa henkilökohtaisia suorituksia

Ihmiset seuraavat itseään ja kehittymistään erilaisilla älypuhelinsovelluksilla. 40 prosenttia älypuhelinten käyttäjistä tahtoo puhelimensa kirjaavan niin kävelyn, urheilun, nukkumisen kuin muutkin fyysiset toiminnot. Noin 60 prosenttia tahtoisi lisäksi käyttää ranneketta, joka täydentää edellä mainittujen toimien mittauksen, ja 56 prosenttia tahtoo lisäksi mitata rannekkeella verenpaineensa ja pulssin. Kuitenkin henkilökohtaista tietoa tahdotaan suojella eikä esimerkiksi potilastietoja haluta jakaa eteenpäin.

4. Vaatimukset verkkoa kohtaan kasvavat

Verkkoon pääsy on nykyään tärkeää myös liikkuessa. Maailmanlaajuisesti kuluttajien kokemus internetyhteyksistä jää kuitenkin jälkeen puhelinyhteyksistä, koska internet ei aina toimi siellä, missä puheyhteys toimii. Lisäksi kehittyneissä maissa, joissa on totuttu parempaan, asukkaat ovat tyytymättömämpiä nettiyhteyksiin kuin kehittyvissä maissa.

5. Älypuhelimet kaventavat digitaalista kuilua

Digitaalinen kuilu viittaa siihen, kuinka eri puolilla maailmaa pääsy internetiin on yhä puutteellista ja jakautunut epätasaisesti. Ilmiötä vahvistaa taloudellinen eriarvoisuus eri kuluttajaryhmien välillä. Uusien halpojen älypuhelinmallien tulo markkinoille kuitenkin auttaa osaltaan kaventamaan digitaalista kuilua, sillä enää ei ole pakko omistaa kallista laitetta päästäkseen verkkoon.

6. Verkon hyödyt ohittavat haitat

Internetin käyttäjät ovat huolissaan tietosuojasta mutta eivät toisaalta tahdo vähentää verkon käyttöään. Sen sijaan yli 90 prosenttia verkon käyttäjistä lieventää riskejä esimerkiksi olemalla entistä varovaisempi sen suhteen, mitä tietoa tarjoaa itsestään verkkoon sekä harkitsee, mille sivuille menee.

7. Verkossa elää vahva suosittelukulttuuri

Sosiaaliset verkostot ovat voimakkaita mielipidekeskuksia, jotka vaikuttavat ihmisten sisällönkulutukseen. Ihmiset ovat yhä alttiimpia kuluttamaan sisältöjä ystäviensä kehottamana. 38 prosenttia älypuhelinten käyttäjistä katselee nykyisin ystäviensä suosittelemia videoita monta kertaa viikossa. Ihmiset arvostavat tuntemansa henkilön suosittelemaa sisältöä, sillä viikoittain jopa kolmannes kuluttajista noudattaa ystäviensä tai muiden seuraamiensa ihmisten vinkkejä tai neuvoja verkossa. Melkein yhtä paljon vaikutusta on myös ystävillä siihen, mitä blogeja ihmiset lukevat ja mitä musiikkia kuuntelevat.

8. Kuluttajat seuraavat datan käyttöään

Melkein puolet älypuhelinten käyttäjistä hyödyntävät mobiilipalveluita saadakseen tietoa omasta datankäytöstään. Noin 40 prosenttia tahtoo ainoastaan tietää, paljonko dataa he käyttävät; kolmasosa tahtoo varmistaa, että heitä laskutetaan oikein; ja vajaa kolmasosa ei tahdo ylittää operaattorinsa määrittelemään tiedonsiirtorajaa. Lisäksi 37 prosenttia käyttää mobiilipalveluita säännöllisesti myös testatakseen datayhteyden nopeutta. 37 prosenttia on myös sitä mieltä, että heidän operaattorinsa verkko on joskus liian hidas.

9. Sensoreita toivotaan arkiympäristöihin

Kuluttajat odottavat fyysisen ympäristön olevan yhteydessä internetpalveluihin. Noin 60 prosenttia älypuhelinten omistajista uskoo, että erilaiset sensorit tulevat osaksi arkea jo vuoteen 2016 mennessä. Sensoreita uskotaan käytettävän kaikkialla aina terveydenhuollosta ja julkisesta liikenteestä autoihin, koteihin ja työpaikkoihin. 66 prosenttia odottaa, että kolmen vuoden sisällä on käytössä ovia ja portteja, jotka tunnistavat ihmisen ja avautuvat automaattisesti. 56 prosenttia puolestaan odottaa, että tunnistimilla varustettuja autoja, jotka vaihtavat tietoa välttääkseen onnettomuuksia, on saatavilla vuonna 2016.

10. Televisiota katsellaan pätkittäin liikkuessa

Tablettien ja älypuhelinten streaming-palveluiden myötä kuluttajat voivat katsoa valitsemaansa sisältöä mistä laitteesta vain. Sen tuloksena kuluttajat vaihtelevat yhä enemmän paikkaa, jossa katselevat  TV:tä. Ihmiset saattavat aloittaa televisionkatselun kotona, pysäyttää lähetyksen ja jatkaa katseluaan työmatkalla. He myös vaihtavat liikkumisensa mukaan laitteita, jolla katselevat TV:tä. Maailmanlaajuisesti streaming-palveluiden kautta videoiden katseluun kuluvasta ajasta 19 prosenttia kulutetaan älypuhelimilla ja tableteilla.

Ten Hot Consumer Trends 2014 -raportti on kokonaisuudessaan luettavissa täällä.

Helsinki edelläkävijöiden joukossa Ericssonin kansainvälisessä kaupunkivertailussa

ns-city-index-report-2013

Helsinki sijoittui yhdeksänneksi Ericssonin City Index -vertailussa, jossa selvitetään, miten eri kaupungit hyödyntävät viestintäteknologiaa ja millainen on niiden sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen tilanne. Vertailussa oli mukana 31 eri suurkaupunkia ympäri maailmaa.

Helsinki asettui selkeästi edelläkävijöiden ryhmään, jossa kaupungit ovat sekä edistyksellisiä teknologian hyödyntäjiä että hyvinvoivia sosiaalisella, ekologisella ja taloudellisella mittaristolla. Erot johtavien kaupunkien välillä eivät olleet suuria ja kaikki pohjoismaiset pääkaupungit sijoittuivat listalla 10 parhaan joukkoon Tukholman ollessa listan kärjessä.

Networked Society City Index pureutuu erityisesti siihen, miten teknologiset investoinnit ovat yhteydessä taloudelliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Yli puolet maapallon väestöstä asuu kaupungeissa, ja YK:n ennusteen mukaan vuoteen 2050 mennessä jo kaksi kolmasosaa väestöstä asuu kaupungeissa. Kaupunkien haasteena on saada kasvu myös taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Ericssonin vertailun mukaan viestintäteknologialla on vahva rooli siinä, että kaupungit kykenevät vastamaan tähän haasteeseen.

key-city-results_report_2013

”On ehkä liian dramaattista sanoa, että viestintäteknologioihin investoimalla saataisiin suoraan ja välittömästi parannettua myös kaupunkien yhteiskunnallista ja taloudellista tilannetta, mutta voidaan kyllä sanoa, että nämä kietoutuvat tiiviisti yhteen. Viestintäteknologian on todettu parantavan tehokkuutta, muun muassa synnyttämällä uudenlaista verkostoitumista ja innovaatioita. Lisäksi teknologia helpottaa hallinnon, terveydenhoidon ja opetuksen saavutettavuutta kansalaisten näkökulmasta. Se vaikuttaa myös ympäristöön muun muassa etätöiden yleistymisen sekä älykkään liikenteen ratkaisujen myötä”, toteaa Suomen Ericssonin toimitusjohtaja Olli Sirkka.

Viestintäteknologia luo alustan, joka mahdollistaa tietointensiivisen yhteistyön yritysten, julkisen sektorin ja kansalaisten välillä, stimuloi erikoistumista ja tehokkaiden informaatiopalveluiden syntymistä. Yritykset ja organisaatiot pystyvät tehokkaasti yhdistämään resurssejaan ja tarjoamaan ratkaisuita ja palveluita, joita ne eivät yksinään pystyisi tarjoamaan. Se luo pohjan tehokkaalle ja kustannustehokkaalle toiminnalle.

Helsinki sijoittui hyvin viestintäteknologian kokonaiskäyttöä koskevassa vertailussa. Älypuhelinten käyttöaste oli Helsingissä erittäin korkea. Lisäksi tietokoneiden käyttöaste oli yksi vertailun korkeimmista. Sen sijaan tablet-laitteiden määrä oli suhteellisen alhainen.

Nyt Helsinki sai myös kehuja kiinteän ja mobiililaajakaistan nopeudesta ja siitä, että ne ovat laajasti myös kansalaisten käytössä. Lisäksi raportissa mainittiin Helsingin panostukset avoimien datan hyödyntämiseksi Helsinki Region Infoshare –hankkeen avulla. Parannettavaa olisi kaistanleveydessä ja Wi-Fi-hotspotien määrässä. Wi-Fi-hotspotit ovat avoimia laajakaistaa tarjoavia pisteitä, joiden avulla esimerkiksi ulkomaiset turistit voivat saada internetyhteyden ilman datasiirtomaksuja. Lisäksi Helsingissä tietoliikennekustannukset ovat edulliset.

ns-city-index-report-2013(pdf)

Ericsson on maailman johtava viestintäteknologian ja -palveluiden toimittaja. Reaaliaikaiset ja tehokkaat ratkaisumme mahdollistavat verkottuneen yhteiskunnan, joka tuo mukanaan meille kaikille edellytykset opiskella, tehdä töitä ja elää elämäämme vapaammin, kestävän kehityksen yhteiskunnissa maailman ympäri.

Tarjoamme informaatio- ja viestintäteknologian palveluita, ohjelmistoja ja infrastruktuuria teleoperaattoreille ja muille toimialoille. Nykyään yli 40 prosenttia maailman mobiililiikenteestä kulkee Ericssonin verkkojen kautta, ja asiakkaidemme verkot, joita tuemme, palvelevat yli 2,5 miljardia palvelunsaajaa.

Toimimme 180 maassa ja työllistämme yli 110 000 työntekijää. Vuonna 1876 perustetun yrityksen pääkonttori on Tukholmassa Ruotsissa. Vuonna 2012 konsernin liikevaihto oli 33,8 miljardia Yhdysvaltain dollaria (227,8 miljardia Ruotsin kruunua). Ericsson on listattu Tukholman NASDAQ OMX -pörssissä ja NASDAQ-pörssissä New Yorkissa.

www.ericsson.com
www.twitter.com/ericssonpress
www.facebook.com/technologyforgood
www.youtube.com/ericssonpress

Ericsson: vuoteen 2019 mennessä 5,6 miljardia älypuhelinliittymää

ericsson-mobility-report-november-2013

Ericsson ennustaa, että mobiililiittymien määrä kasvaa vuoteen 2019 mennessä 9,3 miljardiin. Niistä 5,6 miljardia eli yli 60 prosenttia on älypuhelinliittymiä. Nämä luvut selviävät Ericssonin tänään julkaistusta Mobility-raportista, joka tutkii mobiililaajakaistoja ja niiden käyttöä.

Älypuhelinten käyttöä helpottaa myös se, että 3G-verkkojen odotetaan kattavan vuoteen 2019 mennessä jo 90 prosenttia maailman väestöstä. Lisäksi 65 prosentilla eli melkein kahdella kolmasosalla maailman väestöstä on tuolloin pääsy 4G/LTE-verkkoihin.

Tällä hetkellä älypuhelimet edustavat 25–30 prosenttia kaikista maailman matkapuhelinliittymistä. Vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä kuitenkin jo 55 prosenttia myydyistä matkapuhelimista oli älypuhelimia.

”Suomalaiset kuluttajat ovat perinteisesti olleet kiinnostuneita mobiiliteknologian hyödyntämisestä. Viime viikolla julkistetun Tilastokeskuksen raportin mukaan jo 56 prosentilla suomalaisista on älypuhelin käytössään. Lisäksi Suomi on yksi kärkimaista mobiililaajakaistan hyödyntämisessä”, kertoo Suomen Ericsson toimitusjohtaja Olli Sirkka.

Myös maailmanlaajuisesti älypuhelinten suosio on kasvanut ilmiömäisellä vauhdilla, ja Ericssonin uuden Mobility-raportin mukaan sama kehitys jatkuu.

”Seuraavien kuuden vuoden sisällä älypuhelinliittymiä on jo kolme kertaa niin paljon kuin nyt. Trendiä pitävät yllä Kiina ja muut kehittyvät markkinat edullisten älypuhelinmallien saapuessa näille markkinoille“, sanoo Olli Sirkka.

Vuosien 2013 ja 2019 välillä älypuhelinliikenne kasvaa kymmenenkertaiseksi nykyisestä, 10 eksatavuun. Vuonna 2019 videokuvan osuus mobiilidataliikenteestä on yli 50 prosenttia, ja se kasvaa vuosittain 55 prosenttia. Sosiaalisten verkostojen sekä verkkopalveluiden osuus puolestaan ovat kummatkin 10 prosenttia.

global-mobile-technology

Sovelluskattavuuteen kiinnitettävä yhä enemmän huomiota

Ericssonin uusimmassa Mobility-raportissa analysoidaan myös entistä tarkemmin sovelluskattavuutta, joka on uusi tapa arvioida verkon suorituskykyä ja käyttäjäkokemusta.

”Sovelluskattavuus kertoo, mitkä sovellukset toimivat milläkin verkon alueella mobiiliverkon kuuluvuusalueen sisällä. Esimerkiksi kuuluvuuden raja-alueilla sosiaalisen median palvelut kuten Facebook saattavat toimia vielä täysin moitteetta, kun taas esimerkiksi YouTuben tyyliset videopalvelut eivät enää toimi, koska ne eivät saa varattua riittävää kapasiteettia videoiden toistamiseen. Sovelluskattavuudella yritetään siis havainnollistaa selkeämmin verkon laatua ja toimivuutta verrattuna perinteiseen puheluiden kuuluvuuskarttaan nimenomaan älypuhelinkäyttäjien näkökulmasta”, kertoo Olli Sirkka.

Ericssonin raportissa keskitytään erityisesti sisätilojen ja kaupunkiympäristöjen sovelluskattavuuteen. Radiosignaalit heikentyvät nopeasti, kun ne kulkevat rakennusten ja tiheiden käyttäjäkeskittymien läpi. Esimerkiksi talojen rakennusmateriaali ja korkeus aiheuttavat lisähaasteita. Ericsson vertailee nyt simulointitekniikalla kolmella eri tavalla tuotettua mobiiliverkon sisäpeittoa ja sovellusten toimivuutta nykyaikaisessa tornitalossa.

”Hyvä mobiilikattavuus on yksi tärkeimmistä tekijöistä, jotka tuovat tyytyväisyyttä kaupunkilaisten arkeen. Kun suurin osa mobiililiikenteestä on lähtöisin kaupungeista, on olennaista kiinnittää tähän seikkaan entistä enemmän huomiota”, toteaa Olli Sirkka.

Koko Mobility-raportti on katsottavissa osoitteessa:

www.ericsson.com/ericsson-mobility-report

Ericsson on myös tuottanut Traffic Exploration -työkalun Mobility-raportin taulukoiden visualisointiin. Raportin tietoja voidaan jakaa muun muassa maantieteellisen alueen, tilaajakannan, teknologian, verkkoliikenteen tai laitetyypin mukaan. 

Ericsson: Uusi sukupolvi tuo henkilökohtaisen viestinnän töihin

young-professionals-at-work (pdf)

Moni nuori on juuri aloittanut kesätyöt ja saa ensimmäiset kokemuksensa työelämästä. Ericssonin tutkimuksesta käy ilmi, että alle 30-vuotiaiden uusi sukupolvi muuttaa radikaalisti tulevaisuuden työelämää. Viestintäteknologian kehityksen rinnalla kasvaneet nuoret haluavat pitää yhteyttä verkostoihinsa pitkin työpäivää ja tuovat tätä varten myös omia laitteitaan työpaikalle.

Nuoret näkevät työn vain yhtenä elämän osa-alueena ja arvostavat vapaa-aikaa edellisiä sukupolvia enemmän. Vaikka uusi sukupolvi on innostunut menestymään hyvin työssään, heille on mahdotonta jättää henkilökohtaista elämäänsä työajan ulkopuolelle. Nuoret ovat tottuneet tarkastamaan Facebookin, pikaviestimään sekä lähettämään ja vastaanottamaan tekstiviestejä pitkin päivää. Henkilökohtaista viestintää pidetään oikeutena sen sijaan, että se olisi etu. Vapaa-aikaa puolestaan arvostetaan niin paljon, ettei sitä välttämättä tahdota häiritä työasioilla.

Ericssonin ConsumerLabin Young Professionals at Work -tutkimus tarkastelee uutta työsukupolvea, 22–29-vuotiaita koulutettuja työntekijöitä, jotka tähtäävät työelämässä johtaviin asemiin. Tutkimus on toteutettu Yhdysvalloissa.

”Täsmälleen samat kehityssuunnat ovat nähtävissä myös Suomessa. Tulevaisuuden työvoima ei kumartele auktoriteeteille ja vaatii työltä joustavuutta. Nämä niin kutsutut nettinatiivit ovat syntyneet käyttämään nykyaikaista viestintäteknologiaa tehokkaasti saavuttaakseen tuloksia työssään”, luonnehtii Suomen Ericssonin toimitusjohtaja Olli Sirkka.

Uusi työsukupolvi on luonnostaan verkostoitunut niin henkilökohtaisessa elämässään kuin työelämässäkin. 20 prosenttia heistä käyttää päivittäin henkilökohtaisia verkostojaan apuna työasioissa.

Henkilökohtaisten mobiililaitteiden tuominen töihin on yhä yleisempää, ja jopa 25 prosenttia nuorista tuo oman kannettavansa tai tablettilaitteensa säännöllisesti työpaikalle. Tämän myötä yritysten on täytynyt joustaa rajoituksissa ja hyväksyä henkilökohtaisten laitteiden yhdistäminen työpaikan verkkoon.

“Uusi työsukupolvi tahtoo muodostaa läheiset suhteet esimiehiin ja odottaa jatkuvaa palautetta työstään. Nuoret eivät siedä epäselvyyttä ja edellyttävät läpinäkyvyyttä ja oikeudenmukaisuutta organisaationsa toiminnassa. Monelle erityisen tärkeää on ylläpitää tasapainoa työn ja vapaa-ajan välillä, ja he odottavat työnantajiensa keksivän ratkaisuja tämän saavuttamiseen,” kertoo Ann-Charlotte Kornblad Ericssonin ConsumerLabistä.

Näitä asioita tulevaisuuden työntekijät vaativat työnantajilta:

  • Yleisesti tyydyttävä työ ja jatkuvan palautteen saaminen
  • Mahdollisuus hoitaa henkilökohtaisia yhteyksiä töissä
  • Mahdollisuus työskennellä tiimeissä ja samanikäisten kanssa
  • Tuloskeskeisyys ja vastuu omasta toiminnasta
  • Ei hierarkioita ja läheinen suhde johtajaan
  • Työn ja vapaa-ajan tasapainon arvostaminen ja keinot tasapainon ylläpitämiseen
  • Ajantasainen viestintäteknologia

Ericssonin ConsumerLab haastatteli kvalitatiivisessa tutkimuksessaan San Franciscossa ja Silicon Valleyssä asuvia 22–29-vuotiaita sekä nuoria työntekijöitä johtavia henkilöitä ja uuden työsukupolven asiantuntijoita. Se on toteuttanut aiheeseen liittyen myös verkkotutkimuksen tietotyöläisistä. Ericssonin ConsumerLab tekee maailmanlaajuisia kuluttajatutkimuksia, joihin se haastattelee vuosittain 100 000 ihmistä yli 40 maassa.