Mobiiliparkki

Yhteystiedot: Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: mobiiliparkki@victoriamedia.fi

DNA:n 5G-yhteydet laajentuneet pääkaupunkiseudulla – matkaviestinverkkojen toimivuus varmistetaan myös poikkeusoloissa

DNA:n 5G-verkko on laajentunut pääkaupunkiseudulla Sipooseen, Espooseen sekä uusille alueille Helsingissä ja Vantaalla. Espoossa 5G-yhteydet on otettu ensimmäisenä käyttöön Tapiolassa ja Otaniemessä. Jatkuvalla 5G- ja 4G-verkkojen ylläpidolla ja kehityksellä DNA pyrkii varmistamaan yhteyksien toimivuuden myös poikkeustilanteessa. DNA:n verkkoihin on varattu kapasiteettia myös kasvavia käyttöpiikkejä huomioiden, ja verkonhallinta on hajautettu eri sijainteihin toimintavarmuuden takaamiseksi.

DNA:n 5G-verkkoa on laajennettu Sipooseen ja Espooseen. Myös Vantaan 5G-peittoa on laajennettu. Espoon ensimmäiset 5G-yhtedet ovat saatavilla Tapiolassa ja Otaniemessä. Sipoossa 5G on nyt saatavilla Skräddarbyssä, Kallbäckissä, Hangelbyssä, Söderkullassa ja Västerskogissa. Vantaalla 5G-yhteyksiä on nyt saatavilla Länsimäen, Nikinmäen ja Rajakylän lisäksi myös Länsisalmella.

Helsingissä 5G-verkko on saatavilla nyt myös Alppikylässä, Tattarisuolla, Vartioharjussa, Vartiokylässä, Puotilassa ja Kallahdessa. Uusien kaupunginosien lisäksi 5G-verkko palvelee jo Punavuoressa, Kampissa, Ruoholahdessa, Ullanlinnassa, Kaartinkaupungissa, Kaisaniemessä, Kruununhaassa, Kluuvissa, Katajanokalla, Siltasaaressa, Etu- ja Taka-Töölössä, Länsi-Pasilassa, Vuosaaressa ja Keski-Vuosaaressa, Mellunmäessä, Aurinkolahdessa, Kontulassa, Vesalassa, Metsälässä, Länsi-Pakilassa, Paloheinässä, Torpparinmäellä, Tuomarinkartanossa, Landbossa ja Östersundomissa.

DNA lisää 5G-verkon laajennusten yhteydessä myös 4G-verkon kapasiteettia merkittävästi

– 5G-verkon rakentaminen on edennyt suunnitellusti, ja DNA laajentaa 5G-verkkoa ripeästi myös muille alueille pääkaupunkiseudulla. Samassa yhteydessä alueen 4G-verkkoa vahvistetaan ja valmistellaan tulevaisuuden tarpeisiin. Jatkuvalla verkkojen ylläpidolla ja kehityksellä varmistamme yhteyksien toimivuuden myös nykyisessä poikkeustilanteessa, DNA:n radioverkkojohtaja Jarkko Laari kertoo.

Alkuvuoden aikana DNA:n 5G-verkko laajenee pääkaupunkiseudun muiden alueiden lisäksi Ouluun, Jyväskylään, Lahteen, Kuopioon, Vaasaan, Hämeenlinnaan, Seinäjoelle, Raumalle, Poriin, Heinolaan, Raisioon, Ruskoon, Lietoon, Nokialle, Pirkkalaan, Ylöjärvelle ja Lempäälään. DNA:n 5G-palvelut ovat tällä hetkellä tarjolla Helsingissä, Espoossa, Sipoossa, Vantaalla, Tampereella, Turussa ja Hyvinkäällä.

Verkkojen toimintavarmuus hyvä myös epidemia-aikana

DNA:n verkkoon on varattu tavallisesti runsaasti kapasiteettia, sillä mitoitukset tehdään aina kovimman käyttöpiikin mukaan. DNA:n verkossa on nähtävissä selvä kasvu puheminuuttien määrässä ja datankäytössä viime viikon lopulla. Alkuviikon etätyöpiikki näkyy myös jo datamäärässä.

– Eilen hallituksen tiedotustilaisuuden aikana 4G-verkkomme puheliikenne lähes tuplaantui tavalliseen arki-iltaan verrattuna. Moni varmasti seurasi tiedotustilaisuutta ja tahtoi ottaa yhteyttä läheisiinsä. Käytännössä siis perinteinen puheliikenne nousi, eivätkä niinkään esimerkiksi netin yli käytävät puhepalvelut. Olemme DNA:lla valmistautuneita palveluiden käyttöpiikkeihin ja verkkomme valmius on hyvä, Laari kuvailee.

Verkkojen hallintaa on DNA:lla hajautettu koronaviruksen vuoksi fyysisesti eri sijainteihin, jotta toimintavarmuus voidaan taata epidemiatilanteen pahentuessakin. Operoinnin työntekijöitä on myös ohjeistettu tekemään etätöitä, jotta he eivät sairastuta toisiaan. Varautumista on tehty myös hankkimalla varaosia verkkoelementtien huoltamiseksi.

:TELIA: Puhe- ja dataliikenne rajussa kasvussa – Mobiiliverkot toimivat toistaiseksi normaalisti

Puheliikenne kasvoi Telian verkossa eilen 30 prosenttia edelliseen maanantaihin verrattuna. Dataliikenteen kasvu oli samaan aikaan 16 prosenttia. Verkot toimivat edelleen hyvin ja Telia on tarpeen mukaan varautunut lisäämään kapasiteettia.

Suurin osa verkkojen kuormasta tulee liikkuvasta kuvasta eli suoratoistopalveluista ja tv-sisällöistä. Verkot kestävät nykyliikennettä hyvin perinteiseen ruuhka-aikaan eli iltaisin; jos videoneuvottelut tai videon katselu lisääntyy päivällä, verkot kyllä kestävät senkin”, Telian verkoista vastaava johtaja Sami Siiki vahvistaa.

Siiki kuitenkin huomauttaa, että jos kaikki toimistotyöntekijät ja koululaiset siirtyvät koteihin ja keskittyvät esimerkiksi videoiden katseluun, muuttuu verkon kuormitus alueellisesti paljon, jolloin ruuhkia voi jossain ilmetä.

”Jatkamme 4G-verkon kapasiteetin kasvattamista suunnitelmiemme mukaan ja tarvittaessa suuntaamme toimenpiteitä sinne missä nyt tarvitaan lisäkapasiteettia. Verkon kapasiteettia isompi kysymys on kuitenkin turvallisen etäyhteyden takaavien VPN-lisenssien riittävyys yrityksissä ja muut etätyökäytännöt turvallisen tiedon käsittelyn varmistamiseksi”, Siiki huomauttaa.

Puhelu- ja datamäärissä selvä kasvu DNA:lla – koronatilanne sai ihmiset soittelemaan toisilleen

DNA:n verkossa on nähtävissä selvä kasvu puheminuuttien määrässä ja datankäytössä viime viikon lopulla. Myös maanantain etätyöpiikki näkyy jo datamäärässä.

Suomalaiset ovat soitelleet toisilleen viime viikon aikana huomattavasti tavallista enemmän. Jo alkuviikosta puheluiden kokonaismäärä oli jo tavanomaista korkeammalla, mutta suurin hyppäys tapahtui torstaina 12. maaliskuuta. Puheluliikenteen kasvu 12.–15.3. oli jopa 40 prosenttia tavalliseen loppuviikkoon ja viikonloppuun nähden.

“Emme kuitenkaan ole lähelläkään verkon ruuhkautumista puhelumäärien vuoksi”, huomauttaa välitysverkkojen johtaja Ville Virtanen.

Puhelumäärää seurataan kullakin hetkellä puheluihin käytettävän palvelinkuormituksen perusteella. Näin ollen datasta voidaan arvioida sekä puheluiden määrän että niiden pituuden kasvaneen. Puheluiden määrä on tavallisesti viikonloppuisin n. 30–35 % arkipäiviä vähäisempää, mutta viime viikonlopun puhelumäärät nousivat jo tavallisen arkipäivän tasolle.

Datamäärä kasvanut – lisääntynyt etätyö näkyy jo

Myös mobiilidatan määrässä oli perjantain ja sunnuntain välillä nähtävissä selvä, alle 10 prosentin kasvu. Maanantaina aamupäivän aikana mobiilidataa käytettiin jopa 34 % edellisen maanantain vastaavaa ajanjaksoa enemmän.

“Tämä ei ole selitettävissä millään tavallisella liikenteen kasvulla. Arvioinkin merkittävän osan kasvusta johtuvan lisääntyneestä etätyöstä “, Virtanen toteaa.

Kiinteässä verkossa datankäyttö on kasvanut hieman maltillisemmin. Kasvua oli loppuviikosta nähtävissä alle 10 prosenttia tavalliseen tilanteeseen verrattuna.

Tämänhetkinen pullonkaula etäyhteyksissä vaikuttaisi olevan VPN-yhteyksien riittävä määrä. Sopimukset VPN-palveluntarjoajien kanssa onkin syytä tarkistaa.

Verkkojen toimintavarmuus hyvä myös epidemia-aikana

Tavallisesti dataa käytetään eniten iltaisin, noin kello 20–22 välillä. Nyt nähty kasvu datamäärissä on kuitenkin osunut muihin aikoihin, eli tasaisemmin pitkin päivää. DNA:n verkkoon on varattu tavallisesti paljon ylikapasiteettia, sillä mitoitukset tehdään aina kovimman piikin mukaan.

Verkkojen hallintaa on DNA:lla hajautettu koronaviruksen vuoksi fyysisesti eri sijainteihin, jotta toimintavarmuus voidaan taata epidemiatilanteen pahentuessakin. Operoinnin työntekijöistä on myös ohjeistettu tekemään etätöitä, jotta he eivät sairastuta toisiaan.

“Olemme myös varmistaneet, että varaosia verkkoelementtien huoltamiseksi riittää ja on varastossa useammaksi kuukaudeksi”, Virtanen summaa.

DNA selvitti, ketkä käyttävät puhelimillaan eniten mobiilidataa – katso missä ovat ahkerimmat käyttäjät

Pienemmät kaupungit kirivät monien suurten keskusten ohi mobiilidatan käytössä DNA:n verkoissa vuonna 2019. Ikäryhmistä selkeästi eniten mobiilidataa puhelimillaan käyttivät 18–29-vuotiaat, lähes tuplasti seuraavaan ikäryhmään verrattuna, ja kaikkein kovimmat mobiilidatan käyttäjät löytyvät Rovaniemeltä. Vuoden suurin yksittäinen mobiilidatan kasvupiikki selittyy e-urheilun loppuottelun innokkaalla seuraamisella.

DNA:n matkaviestinverkkojen kovimmat mobiilidatan käyttäjät ovat nyt tiedossa, ja heitä ei ehkä yllättäen löydykään kaikista suurimmista kaupungeista. Kuluttajista selvästi eniten mobiilidataa liittymää kohden matkapuhelimillaan käyttivät vuonna 2019 rovaniemeläiset. Kakkossijalle puhelimillaan surffasivat vantaalaiset ja kolmanneksi nurmijärveläiset. Tiedot selviävät DNA:n matkaviestinverkon käyttäjädatasta vuodelta 2019.

”Useita suurimpia kaupunkeja puuttuu listan kärkipaikoilta. Rovaniemen kärkisijaa saattaa selittää ikäjakauma, sillä Rovaniemen asiakaskunta on painottunut hieman keskimääräistä nuorempaan päähän. Syksyllä julkistetun Tefficientin raportin* mukaan DNA:n asiakkaat ovat globaalisti maailman kovimpia mobiilidatan käyttäjiä. Nyt rovaniemeläiset asiakkaamme ottivat matkaviestinverkoissamme kärkisijan mobiilidatan älypuhelinkäytössä”, toteaa DNA:n radioverkoista vastaava johtaja Jarkko Laari.

Rovaniemellä kuluttajat käyttivät matkapuhelimillaan mobiilidataa vuonna 2019 puhelinliittymää kohden päivittäin keskimäärin 746 megatavua. Rovaniemen jälkeen listalla ovat Vantaa (607 MB), Nurmijärvi (586 MB) ja Kemi (579 MB). Useissa muissakin kaupungeissa mobiilidatan keskimääräinen päivittäiskäyttö nousi yli 500 megatavun.

DNA:n ahkerimmat mobiilidatan käyttäjät Top 10 vuonna 2019

Top 10 -listan tiedot pohjautuvat DNA:n verkkodataan, jossa ovat mukana kuluttajien puhelinliittymät. Tarkastelujakso on koko vuosi 2019, ja luvut tarkoittavat päivittäistä keskimääräistä mobiilidatan käyttöä matkapuhelimella megatavuina liittymää kohden.

Rovaniemi:  746
Vantaa:  607
Nurmijärvi:  586
Kemi:  579
Porvoo:  579
Joensuu:  575
Jyväskylä:  566
Helsinki:  558
Hyvinkää:  557
Mäntsälä:  556

Kun tarkastellaan kuluttajien älypuhelimillaan käyttämän datan määrää, sukupuoli- ja ikäjakauman suhteen käy ilmi, että miehet käyttivät vuonna 2019 mobiilidataa keskimäärin 520 megatavua päivässä, eli jonkin verran enemmän kuin naiset (433 MB).

Ikäryhmistä mobiilidataa käytti eniten nuorin ryhmä, 18–29-vuotiaat, seuraavaksi eniten 30–39-vuotiaat.

”Se ei luonnollisesti ole yllätys, että nuoret käyttivät älypuhelimillaan mobiilidataa eniten. Erot käyttömäärissä sen sijaan ovat todella suuria: nuorin ikäluokka käytti mobiilidataa lähes kaksinkertaisen määrän seuraavaan ikäluokkaan verrattuna. Tämä selittyy pitkälti sillä, että nuorten käytössä korostuu videosisältöjen kulutus”, Laari toteaa.

Mobiilidatan käyttö lisääntyy päivän mittaan iltaa kohti, ja suurimmat käyttömäärät osuvat iltakahdeksan ja iltakymmenen välille. Suurin datavolyymi verkossa syntyy videopalveluiden, kuten YouTuben ja Netflixin käytöstä.

”Kännykän käytöstä on tullut suomalaisten iltarutiini. Koulupäivän, töiden, harrastusten ja muiden menojen jälkeen on aikaa istua sohvalle vetämään henkeä mobiilisisältöjen kanssa”, sanoo Laari.

Kännykkään tartutaan toki myös juhlan hetkillä: esimerkiksi vuoden vaihtuessa näkyi iso piikki ulos lähtevässä liikenteessä, kun suomalaiset toivottivat toisilleen hyvää uutta vuotta kuvin ja videoin eri sovellusten välityksellä.

Datankäyttö jatkaa kasvuaan

DNA:n matkaviestinverkossa siirretyn datan koko määrä – älypuhelimien lisäksi luvussa mukana ovat myös muut päätelaitteet – kasvoi vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä noin 25 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Noin 95 prosenttia datasta siirtyi 4G-verkossa. Liittymää kohden dataa siirrettiin keskimäärin 28,5 gigatavua kuukaudessa.

Suurimpiin yksittäisiin mobiilidatan käytön kasvupiikkeihin koko vuoden aikana nousi 3. maaliskuuta pelkästään verkossa välitetty Counter-Strike: Global Offensive -pelin major-turnauksen loppuottelu.

5G:n odotetaan kasvattavan mobiilidatan käyttöä entisestään. DNA aloitti joulukuussa pientaloille suunnatun 5G-laajakaistayhteyden tarjoamisen Suomen suurimmissa kaupungeissa.

Tutkimus: Yli 80% suomalaisista kokee, etteivät älypuhelimet kestä käytössä riittävään pitkään

HMD Global, Nokia-puhelinten uusi koti, tutki älypuhelinten hankintaa ja puhelimia koskevia asenteita Suomessa. Tutkimuksessa* paljastui, että vaikka kestävyys vaikuttaa puhelimen valintaan, valtaosa suomalaisista kokee, etteivät älypuhelimet kestä käytössä riittävän pitkäänPuhdas Android pitää Nokia-puhelimet käytössä pidempään, ilman sovellusten hidastumista tai muistin kuormittumista.

HMD Globalin joulukuun alussa teettämän kyselytutkimuksen vastaajista 81% ottaa huomioon puhelimen kestävyyden valitessaan uutta puhelinta. Silti 66% kyselyyn osallistuneista kertoi, etteivät älypuhelimet kestä käytössä riittävän pitkään.

Vastaajat ovat myös huomanneet, että älypuhelimien käyttöikä on hyvin lyhyt: noin kolmasosa tutkimukseen osallistuneista ilmoitti edellisen älypuhelimensa käyttöajaksi noin kaksi vuotta. Lisäksi ainoastaan 11% ilmoitti käyttäneensä edellistä älypuhelintaan yli neljän vuoden ajan. Tärkeimmät syyt puhelimen vaihdolle olivat:

1. Puhelimen akunkeston heikentyminen (38%)
2. Puhelimen hajoaminen (35%)
3. Puhelimen käyttöjärjestelmän sekä sovellusten hidastuminen (26%).

”On tietysti harmi, etteivät älypuhelimet kestä käytössä niin pitkään kuin olisi toivottavaa. Positiivista on, että puhelinten kestävyyteen kiinnitetään huomiota. Tällä hetkellä älypuhelimia käytetään hieman kertakäyttöluonteisesti, ja haluamme HMD:llä muuttaa tätä käytösmallia sekä kannustaa kuluttajia tekemään kestäviä valintoja. Siksi valmistamme älypuhelimia, jotka itseasiassa paranevat ajan kuluessa”, kertoo HMD:n Pohjoismaiden liiketoimintajohtaja Ossi Korpela.

”Koska Nokia-puhelimissa on puhdas Android, voimme tarjota siihen uusia päivityksiä paljon kilpalijoitamme pidempään. Ajan mittaa paraneva käyttökokemus perustuu kuukausittaisiin ohjelmisto- ja turvallisuuspäivityksiin, jotka kulkevat älypuhelintemme mukana kolmen vuoden ajan”, Korpela jatkaa.

77% vastanneista pitää puhelimen hankinnassa tärkeänä, että puhelinmalliin on tarjolla päivityksiä mahdollisimman pitkään. 86% vastaajista päivittää älypuhelimensa käyttöjärjestelmää, joista 51% kertoi puhelimensa päivittävän käyttöjärjestelmän automattisesti ja 38% kertoi pyrkivänsä päivättämään puhelimensa uusimman päivityksen saavuttua.

Nuoret aikuiset maksavat puhelimestaan eniten

Tutkimuksesta käy myös ilmi, että valtaosa suomalaisista (85%) ostaa puhelimensa itse. Työnantajan tarjoamaa puhelinta kertoi käyttävänsä 9% vastaajista ja ainoastaan 7% ilmoitti käyttävänsä muualta saatua puhelinta. Eniten itse ostetusta puhelimesta maksoivat nuoret aikuiset (18-24-vuotta), joilla puhelimen keskiarvohinta oli 498 euroa. Vähiten uudesta puhelimesta maksavat 65-75 -vuotiaat, joilla puhelimen keskiarvohinta tippui 299 euroon. Keskimäärin suomalaiset maksavat puhelimesta 346€.

”Nuoret ovat innokkaampia panostamaan puhelimeen enemmän, mikä voi kertoa puhelimeen liitetystä merkityksestä. Ikäryhmästä riippumatta puhelimeen käytetään kuitenkin satoja euroja, minkä takia niitä harvemmin saadaan esimerkiksi lahjaksi aikuisten joukossa”, Korpela toteaa.

Suomalaisten harkitessa puhelimen ostoa tärkeimpiä kriteereitä ovat puhelimen vastine rahalle (43%), puhelimen käyttöjärjestelmä (39%), tallennustilan koko (32%) ja puhelimen kamera (32%). Ainoastaan 3% vastaajista ilmoitti puhelimen tuotannon vastuullisuuden olleen tärkeä tekijä edellisen älypuhelimensa hankinnassa.

*Tutkimus toteutettiin Bilendin Finlandin verkkopaneelissa joulukuun 2019 alussa. Kyselyyn vastasi 1000 täysi-ikäistä (18-75-vuotiasta) suomalaista, jotka omistavat älypuhelimen.

Ericsson: Yli 2,6 miljardia 5G-liittymää vuonna 2025

Ericsson Mobility Report -tutkimuksen mukaan maailmassa on vuoden 2025 loppuun mennessä yli 2,6 miljardia 5G-liittymää.

Telekommunikaatiojärjestelmien valmistaja Ericssonin kaksi kertaa vuodessa julkaistava Ericsson Mobility Report ennustaa, että vuoden 2025 loppuun mennessä 5G-verkko kattaa jopa 65 prosenttia maailman väestöstä ja 5G-liittymien määrä kasvaa yli 2,6 miljardin. Raportin mukaan 45 prosenttia maailman dataliikenteestä tapahtuu tuolloin 5G-verkossa. 

Älypuhelimen käyttäjien kautta maailman ennustetaan kuluttavan vuonna 2025 keskimäärin 24 gigatavua dataa kuukaudessa. Nyt vastaava luku on 7,2 gigatavua. Datan käytön kasvu johtuu videoiden kulutuksen lisääntymisestä ja uusista palveluista, kuten VR-striimauksesta. 7,2 gigatavulla kuukaudessa on mahdollista striimata päivittäin 21 minuuttia teräväpiirtovideota (1280 x 720), kun taas 24 gigatavulla voi striimata päivittäin jopa 30 minuuttia teräväpiirtovideota ja kuusi minuuttia VR-videota.

Matkapuhelinten IoT-yhteyksien määrän puolestaan arvioidaan kasvavan kuluvan vuoden lopun 1,3 miljardista 5 miljardiin vuoden 2025 loppuun mennessä. Matkapuhelinten IoT-yhteyksistä yli puolet (52 %) hyödyntää tuolloin uusia NB-IoT- eli Narrowband IoT- tai Cat-M-teknologioita. 

Pohjois-Amerikka ja Aasia ovat 5G:n edelläkävijöitä, kehitys nopeaa myös Suomessa

5G-verkko on otettu tänä vuonna käyttöön Aasiassa, Australiassa, Euroopassa, Lähi-idässä ja Pohjois-Amerikassa. Ericsson ennustaa 5G:n omaksuttavan nopeimmin Pohjois-Amerikassa, missä matkapuhelinliittymistä 74 prosentin arvioidaan käyttävän 5G:tä vuoden 2025 loppuun mennessä. Koillis-Aasiassa 5G-liittymien ennustetaan kattavan 56 prosenttia markkinasta, kun taas Euroopassa vastaava luku jää 55 prosenttiin. Suomessa kehitys on kuitenkin poikkeuksellisen vauhdikasta:

”Julkaisemamme raportin mukaan 5G-verkkojen käyttöönotto näyttää etenevän nopeammin kuin aikanaan 4G:n. Suomessa kehitystä on ilo katsoa, sillä meillä mobiililiittymien osuus laajakaistaliittymistä on poikkeuksellisen suuri. Mobiiliverkoissa liikkuvan datan määrä on meillä aivan omaa luokkaansa: OECD:n julkaiseman tilaston mukaan tilastoa johtavassa Suomessa mobiilidataa käytetään liittymää kohti yli nelinkertainen määrä verrattuna OECD-maiden keskiarvoon. Onkin yhteiskuntamme digitalisaation kannalta kriittistä, että 5G-verkot saadaan kansalaisten, yritysten ja viranomaisten käyttöön ripeällä aikataululla”, sanoo Anssi Kulju, Suomen Ericssonin vt. toimitusjohtaja.

Ericsson Mobility Report

Uusi iPhone ei nouse aina hitiksi – näin uutuusmallien hinnat laskevat

Uudet iPhone-mallit iPhone 11, iPhone 11 Pro ja iPhone 11 Pro Max julkaistiin tiistaina 10. syyskuuta, ja ne tulevat ennakkotilattavaksi tänään perjantaina. Historia osoittaa, etteivät uutuusmallit aina nouse kuluttajien suosioon. Hintavertailupalvelu Hintaopas vertaili iPhone-mallien suosion lisäksi aikaisempien mallien hintakehitystä ja vertailu osoittaa, että vuoden odotus tuo hintoja alas noin 20 prosentin verran.

Odotetut iPhone 11 -mallit julkistettiin tiistaina Applen pääkonttorilla Cupertinossa, Yhdysvalloissa. Uutuusmallien ulkonäkö ei juurikaan eroa edeltäjästään, viime vuonna julkaistusta XR-mallista, mutta kehitystä on luvattu ainakin akun kestoon ja näytön tarkkuuteen. Lisäksi pro-mallissa on kokonaisuudessaan kolme takakameraa ja perusmallin kameratekniikkakin on mennyt harppauksen eteenpäin.

Hintaoppaan datasta selviää, että uutuusmallit eivät ponnahda enää automaattisesti kuluttajien ostoslistalle, vaan vanhemmat mallit pitävät hyvin pintansa. 

”Applen syyskuisista julkaisuista on tullut odotettu tapahtuma elektroniikasta kiinnostuneiden kuluttajien keskuudessa. Uutuusmallien suositushinnat ovat kuitenkin kohonneet vuosi vuodelta, eikä osa kuluttajista ole enää valmis pulittamaan niin korkeaa hintaa uudesta puhelimesta”, kertoo Hintaoppaan maajohtaja Liisa Matinvesi-Bassett.

Esimerkiksi lokakuussa 2017, kuukausi iPhone X -mallin lanseerauksen jälkeen, malli oli Hintaoppaassa vasta 30. suosituin. Samaan aikaa iPhone 7 oli kaikista matkapuhelimista suosituin ja iPhone 8 viidenneksi suosituin. Elokuussa 2019 iPhone X löytyi Hintaoppaan puhelinlistauksesta sijalta 10, iPhone 7 sijalta 1. ja iPhone 8 sijalta 4. Lisäksi jopa iPhone 6 ja iPhone 7 Plus olivat nousseet X-mallia suositummaksi. 

”Yksi selitys uusien mallien vaisulle vastaanotolle voi olla korkea hinta, jolloin lähdetään tutkimaan vanhempia malleja. Moni myös lykkää uuden puhelimen hankintaa, kunnes hinta tulee alaspäin”, Matinvesi-Bassett jatkaa.

Vuoden odotus tuo jopa 23 prosentin säästön

Hintaopas on seurannut viime vuosina julkaistujen iPhone-mallien hintakehitystä julkaisua seuraavien kuukausien aikana. Esimerkiksi vuonna 2018 julkaistun iPhone XS:n lähtöhinta oli 1179 euroa. Edullisimmillaan sen sai kuuden kuukauden odotuksen jälkeen 1083,74 euron hinnalla ja vuoden päästä julkaisusta 904,10 euron hintaan, eli 23 prosenttia lähtöhintaa edullisemmin. iPhone X:n hinta putosi vuodessa 15 prosenttia, iPhone 8:n hinta 19 prosenttia ja iPhone 7 -mallin hinta puolestaan 17 prosenttia.

iPhone 11 -mallin lähtöhinta dollareissa asettuu 699 dollariin, 11 pro:n hinta 999 dollariin ja Pro Max -mallin hinta 1099 dollariin, mutta euromääräiset hinnat eivät vielä ole selvillä. 

Sonyn lippulaivamalliston uusi Xperia 5 – Luovia viihdekokemuksia yhdistettynä tyylikkääseen ja kompaktiin muotoiluun

  • Tyylikäs muotoilu ja taskuunsopiva koko
  • Parannellut peliominaisuudet: pelaamisen voi tallentaa sekä ääntä muuttaa
  • 21:9 CinemaWide™ 6,1 tuuman Full HD+ OLED -näyttö ja Dolby Atmos® -äänellä takaavat huippuluokan värientoiston ja äänenlaadun
  • Kolmilinssinen kamera, jossa arvostettu Eye AF -automaattitarkennus Sony Alpha™ -kameroista, sekä jatkuva burst -kuvaus 10 fps -nopeudella AF/AE -seurantatekniikalla (Auto Focus and Auto Exposure) ja AF/AE -laskelmia jopa 30 fps asti.

Sony jatkaa älypuhelinten kehittämistä esittelemällä lippulaivamallistonsa tuoreimman tulokkaan Xperia 5: joka yhdistää Xperia 1:n avainteknologiat edistyksellisen kompaktiin ja tyylikkääseen puhelinmuotoiluun.

“Pienikokoiseen Xperia 5:een on tuotu kaikki käyttäjien rakastamat ominaisuudet Xperia 1:stä sekä myös uusia Sonyn palkittuja teknologiainnovaatioita,” sanoo Sony Mobile Communicationsin johtaja Mitsuya Kishida. “Xperia 5 tarkoittaa puhelimen tinkimätöntä suorituskykyä ja erityislaatuisia kokemuksia, jotka ovat mahdollisia vain Sonyn kehitystyön avulla.”

Viimeisin tekniikka tyylikkäässä ja pienikokoisessa muodossa

Xperia 5 sisältää Xperia 1:n parhaat puolet pienempänä, mutta mukana on yhä 21:9-suhteinen CinemaWide-näyttö. Tyylikäs metallikehys on suojattu kestävällä Corning® Gorilla® Glass 6:llä edessä ja takana ja IP65 / IP68-sertifioitu vedenkestävyys takaa suojan komponenteille.

21:9-suhteinen CinemaWide -näyttö sopii erinomaisesti kahden sovelluksen yhtäaikaiseen käyttöön. Jaetun näytön voi napauttaa päälle nopeasti ja helposti Side sense -sovelluksella, tai äänikomennolla.

Kolme kameraa, kolme linssiä, loputtomat mahdollisuudet

Xperia 5 sisältää puhelimeen optimoidun BIONZ X™ :n sekä kolmen linssin kameran, jossa on 12MP-sensori sekä Optical SteadyShot™ -kuvanvakaaja.16mm linssillä voi ottaa laajakuvia, 26mm ja 52mm linssillä potrettikuvia sekä telelinssillä (35mm vastaava) ihan mitä tahansa kuvia missä tahansa tilanteessa.

Xperia 1 esitteli maailmalle Eye AF[i]-teknologian puhelimessa ensimmäistä kertaa ja nyt Xperia 5:een on tuotu lisää Sony Alpha -sarjan kameroista tuttuja ominaisuuksia. Xperia 5:llä voi ottaa jopa kymmenen ruutua sekunnissa AF/AE -seurannalla (Auto Focus ja Auto Exposure). Tämän lisäksi, kamera kykenee laskemaan jopa 30fps AF/AE -laskelmia mahdollistaen liikkuvien kohteiden kuvaamisen äärimmäisellä tarkkuudella.

Mikäli käytössä on vähän valoa, F1.6-linssi, laaja 1.4μm pikselitarkkuus sekä Dual Photo Diode -ominaisuus yhdistettynä RAW-kuvan kohinaa vähentävään teknologiaan takaavat kauniiden ja tarkkojen kuvien ottamisen.

Xperia 5 vie Xperia 1:ssä esiteltyjen elokuvaominaisuuksien siirtämistä seuraavalle tasolle Sonyn digitaalisten elokuvakameroiden kehityksestä vastaavien insinöörien tuella. CineAltan Cinema Pro -ominaisuutta on edelleen parannettu. Käyttäjä voi luoda useita eri projekteja, joilla on eri asetukset, ja laitteessa on myös enemmän joustavuutta valkotasapainon, manuaalisen tarkennuksen ja äänitallennustasojen säätämisessä. Nyt laitteella voi myös leikata yksittäisiä leikkeitä ja yhdistää ne elokuvaksi liikkeellä ollessa.

Xperia 5:n uutuus on ‘Photography advice’ , joka auttaa ylittämään valokuvauksen yleisimmät karikot, kuten sormen linssin edessä tai huomauttamalla, jos kuvauskohteella on esimerkiksi silmät kiinni.

Xperia 5 on myös yhteensopiva Sonyn ‘Imaging Edge™ Mobile’[ii]-sovelluksen kanssa. Sen ansiosta voi kuvia siirtää Alpha tai Cyber-shot™ -kamerasta helposti, jolloin niiden laadun tarkastaminen ja jakaminen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa on vaivatonta.

21:9-suhteinen CinemaWide-näyttö ja Dolby Atmos -ääni upottavat viihteen maailmaan

Xperia 5 tuo elokuvallisen 21:9-suhteen puhelimeen, minkä ansiosta kuvaa voi katsoa mahdollisimman laadukkaassa muodossa kuten videoiden, elokuvien tai sarjojen tekijät ovat tarkoittaneet.

6,1 tuuman 21:9 CinemaWide Full HD+ OLED -näyttö perustuu Sonyn palkittuihin BRAVIA® -TV-teknologioihin. Siinä on älypuhelimiin tarkoitettu X1™-ominaisuus sekä HDR (High Dynamic Range) -remasterointiteknologiat, joiden ansiosta näytön kontrasti, väriten toisto sekä selkeys ovat huipputasoa.

Xperia 5 sisältää lisäksi Cine Altan kehittämän ja Master Monitorin innoittaman Creator-tilan, jossa esimerkiksi värit näkyvät täysin oikein. Kuten Xperia 1:ssä, uudessa Xperia 5:ssä on kymmenbittinen tonal gradation -ominaisuus esimerkiksi syvien mustan sävyjien esittämiseen. Näyttö tukee ITU-R BT.2020:a, sekä DCI-P3:a ja Illuminant D65:ä.

Dolby Atmos on viritetty huippuunsa yhteistyössä Sony Pictures Entertainmentin kanssa, lisäten katselu- ja kuuntelukokemuksen realismia kuulokkeita tai Xperia 5:n sisäänrakennettuja stereokaiuttimia käytettäessä. Sonyn audioteknologiset innovaatiot, kuten Hi-Res Audio sekä langattomana että langallisena[iii], DSEE HX sekä stereokaiuttimet tuovat korviin äänen puhtaimmassa muodossaan.

Pelaamiskokemusta voi täydentää parannetulla Game Enhancer -toiminnolla, joka esimerkiksi tallentaa pelistä 20 kuvaa sekunnissa ja syntetisoi ääntä äänenmuokkausohjelman avulla.

Jatkuvasti yhteydessä muihin ja viihteen parissa

Xperia 5 sisältää ‘Smart connectivity’ -toiminnon varmistaaksesi, että laite on yhdistetty verkkoon. Se analysoi Wi-Fi-signaaleja ja ennustaa mahdollisia lähitulevaisuuden yhteysongelmia Sonyn Neural Network Libraries -toiminnon avulla. Älykäs yhteys kytkeytyy automaattisesti LTE:hen, kun Wi-Fi-yhteys on epävarma.

Xperia 5:ssa on uusin Qualcomm® Snapdragon ™ 855 -käyttöympäristö integroidulla X24 LTE -modeemilla, joka parantaa suorituskykyä jopa gigabitin LTE-yhteydellä. Se sisältää 4 x 4 MIMO -teknologiaa, joka tukee kaikkia LTE-kaistoja, ainutlaatuisesti myös matalataajuisia, joten yhteys säilyy jopa paikoissa, joissa signaalin peittoalue on heikko.

Xperia 5 sisältää myös Smart Stamina, USB PD -nopean latauksen ominaisuuden sekä 3140mAh akun, jotta puhelinta voi käyttää huoletta koko päivän.

Xperia 5 tulee myyntiin neljässä elegantissa värissä: sinisenä, punaisena, mustana ja harmaana. Kaikista väreistä on myös saatavana kotelot. Style Cover View’n ansiosta notifikaatiot voi nähdä vaikka kansi olisikin kiinni eka) ja Style Cover Back auttaa suojamaan puhelinta vahingoilta. Lisäksi saatavilla on uusi Style Cover Leather.

Saatavuus

Xperia 5:ssa on Android™ 9 -käyttöjärjestelmä ja se on saatavilla kaupoissa lokakuussa 2019 suositushintaan 799 euroa. Ennakkotilauksia Xperia 5:sta voi tehdä ensi viikosta alkaen paketoituna yhteen palkittujen WF-1000XM3-vastamelukuulokkeiden kanssa.

Täydelliset tiedot ominaisuuksista voi lukea täältä: https://www.sonymobile.com/products/phones/xperia-5/features/

Alcatel tuo markkinoille uusia kohtuuhintaisia älypuhelimia

Uusimmat Alcatel-älypuhelimet ovat esillä Mobile World Congress -messuilla Barcelonassa. TCL Communication julkistaa messuilla mallit Alcatel 3 ja Alcatel 3L, joissa on erityisesti panostettu viimeistelyyn ja haettu inspiraatiota luonnosta. Puhelimissa on tekoälypohjainen Google Assistant, joka helpottaa tietojen käsittelyä ja auttaa suunnittelemaan päiväohjelmia ja jonka avulla voit seurata viihdettä ja ohjata kodin IoT-laitteita. Pohjoismaisille markkinoille tulee lisäksi hintaluokassaan ainutlaatuinen kaksoiskameralla varustettu Alcatel 1X.

– Kehitämme jatkuvasti älypuhelinvalikoimaamme, jotta käyttäjillä olisi mahdollisuus kokea uusimmat mobiilielämykset ilman, että laitteiden hinnat olisivat esteenä, sanoo Alcatelin Pohjoismaiden markkinoista vastaava maajohtaja Peter Frisch.

– Alcatel tarjoaa huipputeknologiaa kohtuuhinnoin, mistä erinomaisena esimerkkinä on alle sadan euron hintainen kaksoiskameralla varustettu Alcatel 1X, Peter Frisch jatkaa.

Alcatel 1X on hintaluokkansa ensimmäinen älypuhelin, jossa on kaksi takakameraa (13 MPx + 2 MPx) ja etukamera (5 MPx) selfiekuvaukseen. Kaksoiskameralla saadaan aikaan ns. boke-efekti, joka tuo kuvaan pehmeyttä ja utuisuutta. Myös kuvien tarkkuuden ja kontrastin säätäminen jälkikäteen on helpompaa. Näytön koko on 5, 5 tuumaa, resoluutio HD+ ja kuvasuhde 18:9. Alcatel 1X:ssä on kaksi SIM-korttipaikkaa, akun kapasiteetti on 3 000 mAh ja puhelimessa on 1,5 GHz:n neliydinprosessori sekä paikka ulkoiselle muistikortille (Micro SD, enintään 128 GB). Puhelimessa on myös kasvontunnistukseen perustuva lukitus (Face Key).

Alcatel 3L -puhelimessa on Alcatel 1X:n tavoin kaksi takakameraa (13 MPx + 5 MPx) ja etukamera (8 MPx). Korkearesoluutioinen 5,9 tuuman näyttö kattaa 88 % puhelimen etupuolen alasta. Isomman näytön ja paremman kameraresoluution lisäksi Alcatel 3L:n ominaisuuksiin kuuluvat entistä kestävämpi 3 500 mAh:n akku ja päivitetty 2Hz:n prosessori. Myös Alcatel 3L -mallissa on kasvontunnistukseen perustuva lukitus (Face Key), kaksi SIM-korttipaikkaa ja paikka ulkoiselle muistikortille (Micro SD, enintään 128 GB).

Alcatel 3 muistuttaa monelta osin Alcatel 3L -mallia: niiden näyttö, akku ja kamerat ovat samanlaiset. Erityistä Alcatel 3:ssa on kuitenkin sen entistä parempi suorituskyky, muotoilu ja sormenjälkitunnistin. Prosessorissa on kaikkiaan 8 ydintä (neljä 1,8 GHz:n ja neljä 1,4 GHz:n taajuudella). Muistin osalta puhelimesta on kaksi versiota: joko 3 GB RAM-muistia ja 32 gigatavua tallennustilaa tai 4 GB RAM-muistia ja 64 gigatavua tallennustilaa. Akkukapasiteetti on 3 500 mAh. Alcatel 3:ssa on samat toiminnot kuin malleissa Alcatel 1X ja Alcatel 3L, mutta lisäksi siinä on Google Lens™ -sovellus, joka tekoälyä hyödyntäen tukee käyttäjän hakutoimintoja kameran tunnistamien kohteiden perusteella.

Alcatel 1X tulee myyntiin huhtikuussa suositushintaan 99 euroa, Alcatel 3L toukokuussa suositushintaan 149 euroa ja Alcatel 3 toukokuussa suositushintaan 179 euroa (32 GB tallennustilaa).

Datan kulutus kasvoi voimakkaasti erityisesti matkapuhelinkäytössä

Matkaviestinverkon nettikäyttö jatkoi johdonmukaisesti kasvuaan vuoden 2018 jälkipuoliskolla. Erityisen voimakasta kehitys oli matkapuhelinliittymissä. Näissä dataa käytettiin keskimäärin kolmanneksen enemmän kuin vuotta aiemmin. Tiedonsiirron kasvua tuki osaltaan nopeiden 4G-matkaviestinpeittojen laajentuminen.

Vuoden 2018 jälkimmäisen puoliskon aikana suomalaista kohden lähetettiin ja vastaanotettiin yhteensä 32 gigatavua mobiilidataa kuukaudessa. Matkaviestinverkossa siirretty datamäärä oli lähes 30 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Kasvu jatkuu siis edelleen vahvana, vaikka onkin hidastunut viime vuosina.

Matkaviestinverkko_avainluvut.

Jo lähes puolet matkaviestinverkon tiedonsiirrosta kertyy matkapuhelinliittymistä. Näistä liittymistä dataa käytettiin keskimäärin 13 Gt/kk eli kolmanneksen enemmän kuin vuotta aiemmin. Vastaavasti vain datakäytössä (esim. 4G-modeemeissa ja -tableteissa) olevien mobiililaajakaistaliittymien osalta määrä oli 43 Gt/kk eli neljänneksen enemmän kuin vuotta aiemmin. Tyypillisestä liittymästä käytetään vain alle viidesosa edellä esitetyistä keskiarvoista, koska todellisuudessa pieni osa käyttäjistä käyttää merkittävän osan kaikesta datasta. (Liite: mobiilidatan kasvu -kuva)

Yhden tai useamman matkaviestinoperaattorin 4G-verkko mahdollisti ideaaliolosuhteissa 30 megan mobiililaajakaistanopeuden jo selvästi yli puoleen Suomea vuoden 2018 lopussa. Tämä alue kattoi 99 prosenttia kotitalouksista. Erityisen voimakkaasti kasvoi 100 megan peittoalue, joka oli vielä heinäkuussa 10 %, mutta ylsi vuoden lopussa jo 6 prosenttiyksikköä laajemmalle alueelle kattaen 92 % kotitalouksista. 300 megan peittoalue kattoi vielä toistaiseksi vain muutaman promillen maapinta-alasta ja 13 % kotitalouksista. Lukujen osalta on syytä huomioida, että esimerkiksi verkon ruuhkautuminen ja asuntojen rakenteet voivat merkittävästi rajoittaa saatavilla olevaa tiedonsiirtonopeutta. 

Matkaviestinverkon liittymien kokonaismäärä pysyi liki ennallaan reilussa 9,5 miljoonassa vuoden 2018 aikana. Sekä puhe- että datakäytössä olevien matkapuhelinliittymien määrä nousi 6,4 miljoonaan, kun vain puhekäytössä olevien liittymien osuus kutistui alle 900 000 liittymään. Luvut eivät sisällä konekäyttöön myytyjä eli M2M-liittymiä, joihin liitettyjen SIM-korttien määrä kasvoi 1,3 miljoonaan.

Tiedot perustuvat Liikenne- ja viestintäviraston teleyrityksiltä keräämiin tietoihin.